Kansalaisaloitetta koskeva perustuslain muutos tuli voimaan 1.3.2012. Siitä on nyt kulunut päivälleen seitsemän vuotta. Muutos mahdollisti kansalaisaloitteiden tekemisen eduskunnalle. Kansalaisaloitelain mukaan aloite voi sisältää lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä.  

Jotta kansalaisaloite siirtyisi eduskunnan käsiteltäväksi siihen on saatava vähintään 50 000  äänioikeutetun Suomen kansalaisen allekirjoitus.

Kansalaisaloitelain tavoitteena oli demokratian lisääminen ja poliittisen vieraantumisen ehkäiseminen. Aloitemahdollisuutta onkin käytetty ahkerasti, mutta aloitteiden eteneminen eduskuntaan ja siellä hyväksymiseen on ollut todella vähäistä.

Eduskunnassa on hyväksytty kansalaisaloitelain voimassaolon aikana vain 2 aloitetta vaikka eduskunnan käsittelyyn on päätynyt 24 allekirjoitusrajan ylittänyttä kansalaisaloitetta. Hylättyjä aloitteita on peräti 99,52 prosenttia.

Mistä kansalaisaloitteiden hylkääminen kertoo? Ovatko kansalaiset väärässä tai ymmärtämättömiä? Tuskinpa vain. Kyse on eduskuntapuolueiden ja hallitusvuorossa olevien pelosta.

Suora kansanvalta kun vähentäisi poliittisen eliitin valtaa, haastaisi tehdyt taloutta koskevat päätökset ja aktivoisi oikeasti kansalaiset valvomaan etujaan ja oikeuksiaan.

Työkansan Sanomat 3/2019

Eduskunta pelkää ja hylkää kansalaisaloitteita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *