Nyt alkaa olla hätä käsillä myös Suomen valtiojohdolla. Suomesta uhkaa tulla ydinaseilla käytävän sodan astinlauta ja vastaiskun kohde. Yhdysvallat antoi nimittäin 2.2.2019 ilmoituksen keskimatkan ydinohjukset kieltävän sopimuksen irtisanomisesta. Venäjä ilmoitti samana päivänä vastaavansa samalla mitalla.

Molemmat valtiot ovat syyttäneet toisiaan ydinasesopimuksen rikkomisesta. Yhdysvallat väittää Venäjän kehitelleen uutta ydinohjusta ja Venäjä puolestaan viittaa Yhdysvaltain Eurooppaan sijoittamaan ohjuspuolustusjärjestelmään, jota voidaan käyttää myös hyökkäykseen.

Taustalla on luonnollisesti Yhdysvaltain johtaman sotilasliitto NATOn jo liki 30 vuotta jatkunut laajentuminen kohti Venäjän rajoja. Lännen kapitalismin kohteena ovat Venäjän luonnonvarat, metsät, malmit, öljy ja kaasu. Siihen tarvitaan sotilaallista uhkaa.

Yhdysvallat ei näytä luopuvan maailmanpoliisin roolistaan muuta kuin ehdottoman pakon edessä. Venäjä on ilmoittanut ottavansa omien aseidensa kohteeksi Yhdysvaltain lisäksi myös ne maat, jonne Yhdysvallat sopimuksen rauetessa alkaa sijoittaa ydinohjuksiaan.   

Muistuu vaan mieleen, kuinka koko kapitalistisen lännen hylkiövaltioksi tuomitsema Korean Demokraattinen Kansantasavalta pakotti Yhdysvallat neuvottelupöytään. Ilman ydinasepelotetta tuokin valtio olisi suurella todennäköisyydellä raunioina, kuten niin monet Yhdysvaltain ja Euroopan imperialismin kohteiksi joutuneet valtiot.

Presidentti Niinistön tuska

Ymmärrämme siis presidentti Niinistön tuskan, kun hän esitti koko Eurooppaan aina Uralille asti kattavaa aluetta, jonne näiden keskimatkan ydinohjusten sijoittaminen olisi kiellettyä. Suomesta on nimittäin Niinistön johdolla tullut potentiaalinen sotanäyttämö.

NATOa kun ei mikään estä tuomasta Suomen maaperälle ydinaseita ja Venäjää puolestaan suuntaamasta niitä kohden omia aseitaan. Tämän mahdollistaa presidentti Niinistön myötävaikutuksella allekirjoitettu Isäntämaasopimus Suomen ja NATOn välillä.

Mutta kuinka tehdyn saisi tekemättömäksi? Kuinka puolustaa rauhaa kiristyvää sodan uhkaa vastaan? Onko liikaa toivoa kaksinkertaiselta presidentiltämme valtiomieskykyä? Sitä osoittaisi Suomen väestön ja kansallisen edun puolustaminen irtaantumalla presidentin itsensä kaudella tiivistyneestä sotilaallisesta yhteistyöstä NATOn ja Yhdysvaltain kanssa.

Isäntämaasopimuksen irtisanomisen lisäksi oikean valtiomiehen johdolla voisi irtaantua myös kymmenistä sotaharjoituksista Yhdysvaltain ja NATOn kanssa. Kuvaavana esimerkkinä on keväällä 2019 Suomen puolustusvoimain yhteistyössä Yhdysvaltain asevoimien yleisesikunnan (US Joint Staff) kanssa järjestettävä Bold Quest 19.1 -harjoitus, jonka päätapahtumapaikkana on Sodankylä.

Ydinaseeton Pohjola helpottaisi tilannetta

Ja jos valtiomiehistä puhutaan, Niinistö voisi ottaa mallia toisesta oikeistolaisesta presidentistämme Urho Kekkosesta. Hän esitti vuonna 1963 ja uudestaan 1978 Pohjolan pysyvää ydinaseetonta vyöhykettä.

Hanke on edelleen realistinen, sillä jo nyt on valtioiden välisillä sopimuksilla suurin osa maapalloa julistettu ydinaseettomiksi vyöhykkeiksi (latinalainen Amerikka; Eteläinen Tyynimeri; Kaakkois-Aasia; Afrikka; Keski-Aasia).

Presidentti Niinistö ulkopolitiikkamme johtajana kykenisi myös rauhoittamaan tilannetta tukemalla YK:n ydinaseet kieltävää kansainvälistä yleissopimusta. Suomihan ei sitä ole Niinistön johdolla hyväksynyt, sillä kumppanuus NATOn kanssa estää sen.

Työkansan Sanomat 3/2019

Ktp:n puheenjohtaja Mikko Vartiainen: Sotilaallinen yhteistyö NATOn ja Yhdysvaltojen kanssa on leikkiä tulella

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *