Leningradin piirityksen päättymisestä 75 vuotta

Tammikuun 27. päivänä tuli kuluneeksi 75 vuotta Leningradin piirityksen päättymisestä. Natsi-Saksan aloittama Leningradin piiritys kesti lähes 900 päivää 8.9.1941-27.1.1944. Piiritys johti lähes miljoonan neuvostosiviilin ja kahden miljoonan neuvostosotilaan kuolemaan.

Suomen ja sen armeijan osuus Leningradin piirityksessä ja siviilien kuolemissa on paljastunut vasta viime vuosina. Siitä ovat kirjoittaneet mm. historioitsijat Ohto Manninen ja Pekka Visuri. Tietoa on ollut saataville aikaisemminkin, mutta se on salattu ja vaiettu tehokkaasti.

Natsi-Saksan armeija ja Hitler olivat niin varmoja Leningradin antautumisesta ja Neuvostoliiton valtaamisesta, että vallattujen alueiden henkilötodistuksien voimassaoloaikoja ulottui jopa 1947alkuun. Toisin kuitenkin kävi, kaikille meille onneksi.

Leningradin piiritys

Leningradin kaupungin saarto ja asukkaiden sitkeä ja peräänantamaton taistelu äärimmäisissä oloissa saksalaisia hyökkääjiä vastaan on toisen maailmansodan sankarillisimpia sivuja ja herättää yhä kaikissa edistyksellisissä ihmisissä tunnekuohua, surua ja ihmetyksen sekaista kunnioitusta.

Kaupunki menetti saarron aikana nälkään ja pommituksissa kolmanneksen väestöstään. Useimmat Leningradissa käyneet ovat käyneet myös Piskarevin hautausmaalla, jonne saarron lähes miljoona uhria on haudattu. Hautausmaa on vaikuttava muistomerkki rauhan puolesta, sotaa ja fasismia vastaan.

Kun Hitler hyökkäsi Neuvostoliittoon vuonna 1941 kesäkuussa hänen suunnitelmansa Moskovan ja Leningradin suhteen oli, että kaupungit hävitetään maan tasalle ja niiden väestö tuhotaan. Moskovan porteille saksalaiset kärsivät sodan ensimmäisen suuren tappionsa marras – joulukuussa. Leningradin esikaupunkeihin he sen sijaan pääsivät jo elo – syyskuun vaihteessa vuonna 1941.

Kun leningradilaiset kuitenkin sitkeästi puolustivat kaupunkia Hitler teki kammottavan päätöksen kaupungin saartamisesta. Syyskuun alusta vuonna 1941 Leningrad oli sen jälkeen lähes 900 päivää saarrettuna pitäen koko ajan puoliaan saksalaisia hyökkääjiä vastaan. Etelässä ja lännessä kaupunkia saartoivat saksalaiset. Karjalan kannaksella vastassa olivat suomalaiset joukot.

Kaupunki oli alituisten ilmapommitusten, tykkitulen ja hyökkäysten kohteena. Siitä huolimatta se pystyi tuottamaan aseita ja ammuksia puolustuksen ylläpitämiseksi. Apua saatiin vain Laatokan kautta ja ilmateitse, talvella käytössä oli jäätie.

Dimitri Shostakovits sävelsi piirityksen oloissa seitsemännen sinfoniansa, joka ikuisti musiikin keinoin sekä saksalaisten fasistien alhaisen moraalin että leningradilaisten korkean taipumattoman tahdon ja neuvostokansan varmuuden siitä, että se saa voiton vihollisesta.

Kun käänne sodassa tapahtui vuoden 1943 alussa Stalingradin taistelun jälkeen, Leningrad sai vielä odottaa. Syksyllä 1943 saksalaisten asema oli jo suuresti huonontunut etenkin rintaman eteläisillä osilla. Näin vähitellen kypsyivät edellytykset Leningradin vapauttamiseksi. Tammikuun 27 päivänä vuonna 1944 Leningrad rajujen taisteluiden tuloksena lopulta vapautettiin piirityksestään.

Työkansan Sanomat 2/2019

Leningradin piirityksen päättymisestä 75 vuotta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *