Täkäläiset keltaliivit: kansalaisaloitteiden tekijät ja allekirjoittajat

Eduskunnan ja sen valiokuntien hylkäämiä kansalaisaloitteita on jo paljon. Niistä taloudellisesti merkittävimpiä ovat olleet nämä neljä. Kansanäänestys Suomen jäsenyydestä euroalueessa 53 425 allekirjoitusta: ei. Maksuton koulutuksen toinen aste 53 098 allekirjoitusta: ei. Aktiivimalli kumottava 140 944 allekirjoitusta: ei. Työeläkeindeksin palauttaminen palkkaindeksiksi 84 820: ei. (1)

Kansalaisaloitetta koskeva perustuslain muutos tuli voimaan 1.3.2012. Vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä aloite siten kuin lailla säädetään. Kansalaisaloitelain 4 §:n mukaan kansalaisaloite voi sisältää lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä.  

Perustuslakia muutettaessa ​perustuslakivaliokunta piti tärkeänä, että kansalaisaloitteen tekemiselle ei täydentävässä lainsäädännössä aseteta liian tiukkoja muodollisia vaatimuksia.​Valiokunnan mietinnön  mukaan kansalaisaloite ehkäisee poliittista vieraantumista. Kansalaisyhteiskunta, aktiivisuus, kansalaiskeskustelun avautuminen, uusien poliittisten kysymysten nouseminen: sanasto, jota perustuslakivaliokunta käyttää mietinnössään.  

Onko aloitteen muoto ohittanut sen sisällön ja tarkoituksen?

Maksuton toinen aste karahti aloitteen sanaan “eduskunta”. Kansanäänestysaloitetta euroalueesta eroamisesta pidettiin puolestaan huonosti valmisteltuna. Lisäksi sen väitettiin koskeneen kansainvälisiä sopimusvelvoitteita. EU:ssa toimiminen ei ole tietenkään ulkopolitiikkaa, vaan “sisämarkkinatoimintaa”, jota johtaa pääministeri. Aktiivimallia on kehitetty ja sen vaikutuksia seurataan jatkuvasti. Siksi aloite lain kumoamiseksi tulee hylätä valiokunnan mielestä.   

Valiokunnat voivat esittää aloitteen hylkäämistä. Mutta toimivatko ne silloin aina kuten perustuslakivaliokunta perustuslain muutosta säädettäessä edellytti? Tosin perustuslakivaliokunta itsekin nosti kynnyksen korkealle käsitellessään kansanäänestysaloitetta euroalueesta eroamisesta. Se ei tehnyt siitä edes mietintöä. Kansanäänestystä vastustivat myös vasemmistoliitto ja perussuomalaiset.

Kansalaisyhteiskunnasta puhutaan, mutta sitä ei tueta. Vaaleilla valitut tuntuvat etsivän virheitä aloitteista tiheän kamman kanssa, jotta läpi menoilta vältyttäisiin. Allekirjoitusten määrä on riidaton. Samoin on kansalaiskeskustelun tarve. Sillä, että aloite esitetään hylättäväksi, ei luonnollisesti vastoin toiveita kansalaiskeskustelua lopeteta.

Aloitteen tekijät pyritään mitätöimään

Aloitteen tekijöiden sitkeyttä kuukausien vireillä olon jälkeen voi verrata Ranskan keltaliiveihin. Hekin ovat  viikosta toiseen vaatineet muutosta. Heidät on leimattu, eikä heidän tavoitteistaan edes kerrota. Samaan pyrkivät aloitteiden mitätöijät.  

Ei pidä alistua ylimielisyydelle, vaan yrittää yhä uudelleen. Voi aloittaa esimerkiksi Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi – kansalaisaloitteesta ja kannattaa sitä jo tänään. Tai panna itse   v ireille aloitteen. Kansalaisaloite.fi-sivustolla on ohjeet.

(1) Kaksi kansalaisaloitetta on hyväksytty eduskunnassa (ns. tasa-arvoinen avioliittolaki ja äitiyslaki),  vaikka eduskuntaan on 31.7.2018 mennessä toimitettu 24 kansalaisaloitetta. 1.3.2012-23.5.2016 tehdyistä kansalaisaloitteista vain 2,6 % ylsi 50 000 allekirjoitukseen. (Arviomuistio  kansalaisaloitemenettelyn toiminnasta 2012-2017).

Pirkko Eerola-Pilvi, varatuotari, erityisopettaja

Porvoo                          

Työkansan Sanomat 3/2019

Täkäläiset keltaliivit: kansalaisaloitteiden tekijät ja allekirjoittajat

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *