Ne tulevaisuuden näkymät, joita suomalainen kapitalismi tarjoaa nuorisolle, ovat synkät. Kapitalistit itsekin tunnustavat sen, tosin vain epäsuorasti rivien välistä. Korkea nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen ovat jo vakiintuneet normaaliin päivittäiseen sanastoon.
Sauli Niinistö lupasi 2013 juhlallisesti, että hallituksen uusi ’nuorisotakuu’ tulisi tarjoamaan apua työllistymiseen kaikille alle 25-vuotiaille. Tämän jälkeen nuorisotyöttömyys on vain kasvanut. Kapitalistien puheet olivat valhetta.
Toukokuussa 2021 hallitus julkaisi selonteon jossa ”syrjäytyminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen” huomioidaan riskeinä ”valtion sisäiselle turvallisuudelle”. Tämän ongelman ratkaisemiseksi Suomen ’vasemmistolainen’ hallitus ei ole käynnistämässä laajoja toimia esim. työpaikkojen ja koulutuksen tarjoamiseksi vaan aikoo selonteon mukaan lähinnä tehostaa poliisien toimintaa.
Kapitalismi aiheuttaa nuorille köyhyyttä ja työttömyyttä
Vaikka porvarimedia on leveillyt viimevuosina työttömyyden vähentyneen on nuorisotyöttömyys virallisten tietojen mukaan 16 %. Luku on todella korkea, vaikka sitä on varmasti kaunisteltu.
Työttömyys on virallisesti hieman laskenut, mutta samaan aikaan alityöllisyys on kaiken aikaa lisääntynyt (työllistyneet siis tekevät vähemmän työtä ja saavat pienempää palkkaa). On myös yhä enemmän ihmisiä, erityisesti nuoria, jotka on passitettu palkattomiin työkokeiluihin, työllistymiskursseille ja työpajoihin. Esim. palkatonta ”kuntouttavaa työtoimintaa” suorittavien määrä kasvoi 2010-2018 välisenä aikana 5000:sta lähes 30 000:teen. Näin tilastoja siivotaan.
Tosiasia on se, ettei kapitalismi koskaan voi kestävällä tavalla poistaa työttömyyttä. Keplottelu, tilastohuijaus ja suhdannevaihtelut aiheuttavat hetkellisiä muutoksia porvarien virallisissa tilastoissa, mutta kapitalismin sisäinen voitontavoittelun logiikka tekee kestävän täystyöllisyyden mahdottomaksi. Todellisuudessa imperialismin (eli globaalin kapitalismin) aikana suurista työttömyysluvuista on tullut pysyviä.
Velkaantuminen: loismaisen kapitalismin seuraus
Suomen Pankin tilastojen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste on nyt yli 130 % ja kasvaa. Jopa 90-luvun laman aikaan se oli ”vain” reilut 80 %. Ihmisten velkaannuttaminen on viimeisessä vaiheessaan olevan kapitalismin keino pitkittää olemassaoloaan.
Voiton suhdeluvun laskiessa on kapitalistien tehostettava riistoa. Palkkoja alennetaan ja korotuksia pienennetään, palkatonta työtä lisätään, hintoja ja maksuja korotetaan. Kaikki tämä kurjistus lisää kapitalistin voittoja, mutta samalla pienentää kuluttajien ostovoimaa. Miten kapitalisti saa tuotteensa kaupaksi, jos ihmiset ovat rahattomia? Vastaus: velaksi.
Nuorista lähes 15 prosentilla on maksuhäiriömerkintä. Maksuhäiriöisiä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Joka viidennellä nuorista on asuntovelkaa ja joka kolmannella opintovelkaa.
Opiskeluoikeus on uhattuna
Kommunistinen työväenpuolue vaatii opiskelumahdollisuutta kaikille. Koulujen on pysyttävä ilmaisina. 2017 alkaen EU:n ulkopuolelta tulevat amk-ja yliopisto-opiskelijat joutuvat maksamaan opetuksesta noin 10 000 euroa vuodessa. Mikä estää kapitalisteja ulottamasta maksuja seuraavaksi myös suomalaisiin opiskelijoihin? Kokoomusnuoret ovat esittäneet jo maksullista lukiota.
Kaikki suunnitelmat lukukausimaksuista on estettävä. Vaadimme koulujen pääsykokeiden poistamista. Kaikkien halukkaiden on päästävä opiskelemaan.
Nyky-Suomessa siihen ei köyhälle anneta edes mahdollisuutta. Kouluihin pääsevät hyvätuloiset, joilla on varaa pääsykokeisiin valmistaviin kursseihin, jotka voivat maksaa tuhansia euroja. Se, että saatuaan hylätyn tuloksen opiskelija joutuu odottamaan puoli vuotta (yhteishaku järjestetään kahdesti vuodessa) seuraavaa mahdollisuutta, on erittäin syrjäyttävää sekä kansakunnan potentiaalin hukkaan heittämistä.
Syrjäytyminen, päihde- ja mielenterveysongelmat johtuvat vieraannuttavasta kapitalismista
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hyvin laajassa tutkimuksesta, jossa seurattiin 57 000:tta nuorta syntymästä aikuisuuteen, todettiin mielenterveysongelmien lisääntyneen: ”Vuonna 1997 syntyneistä nuorista noin joka viides on saanut jonkinlaisen psykiatrisen diagnoosin. Diagnoosin saaneita oli noin puolitoista kertaa niin paljon kuin vuonna 1987 syntyneiden joukossa vastaavana seuranta-aikana.”
Kapitalismi synnyttää henkisesti sairaan yhteiskunnan. Vaasan yliopiston erityisesti nuoria miehiä koskevan tutkimuksen mukaan 20–25 % aikuista suomalaista sairastaa vuosittain mielenterveyshäiriöitä. Savon Sanomat kirjoittaa otsikossaan: ”Nuorten mielenterveysongelmat ennätyslukemissa.”
On kyse ihmisvastaisesta vieraannuttavasta järjestelmästä – kapitalismista. Ihminen vieraantuu tovereistaan, kun hänet pakotetaan kilpailemaan heitä vastaan, koulussa, työelämässä, ja jopa monin tavoin normaalissa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Kapitalistisen yhteiskunnan normeista eroava nuori kokee ettei hän ole riittävän hyvä tai kelpaa.
Nuoret ovatkin entistä yksinäisempiä, mikä on johtanut ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden räjähdysmäiseen kasvuun. Tähän vaivaan lääkefirmat määräävät aivokemiaan vaikuttavia lääkkeitä, joista osaan voi nopeasti jäädä koukkuun. Rauhoittavien lääkkeiden väärinkäyttö onkin kasvanut.
Nuorten työkyvyttömyys kasvussa
Kapitalistisessa yhteiskunnassa ihminen vieraantuu omasta työstään ja sen tuotteesta, kun työ ei ole hänelle mielekästä eikä hänellä ole päätösvaltaa siihen liittyen. Hän ei saa myöskään työnsä hedelmiä vaan ne ottaa kapitalisti – työläinen saa vain murusia. Työ on samaan aikaan sekä stressaavaa, uuvuttavaa, että tylsää.
Yle myöntääkin, että ”Viidessätoista vuodessa alle 20-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on moninkertaistunut. Nuorille mielenterveydellisistä syistä kirjoitettavien lähetteiden määrä polikliiniseen hoitoon on kasvanut parissa vuodessa viidelläkymmenellä prosentilla.” (Yle, Marko Kilven kolumni: Suomi on mielenterveysongelmien luvattu maa)
Kapitalismissa ihmiset inhoavat työtä, vaikka ihminen luonnostaan haluaisi käyttää fyysisiä sekä älyllisiä kykyjään ja tehdä niillä jotakin. Myös kapitalismille tyypillinen pelko työttömäksi joutumisesta, taloudellinen turvattomuus ja pelko ympäristön tuhoutumisesta aiheuttavat ahdistuneisuutta.
Ihminen vieraantuu, jopa oman elämänsä ja itsensä osista kun ne tuotteistetaan osaksi kapitalistista kilpailua ja voitontavoittelua. Media ja mainokset luovat epärealistisia ulkonäköpaineita kosmetiikan, merkkivaatteiden ja muiden luksustuotteiden myynnin edistämiseksi. Ihmiset vertaavat omia ihmissuhteitaan television luomiin elämälle vieraisiin mielikuviin.
Yksinäisyys, työttömyys, köyhyys tai ilman opiskelupaikkaa jääminen eivät ole pelkästään ahdistavia itsessään vaan kapitalistisen ideologian mukaan merkkejä siitä, että olet epäonnistunut yksilönä. Niihin liittyy häpeää ja katkeruutta, joka voi kehittyä ihmisvihaksi ja antisosiaaliseksi käytökseksi, kun ihminen on riittävän pahasti vieraantunut ja syrjäytynyt kokonaan pois yhteiskunnasta. Kouluammuskelut ja äärioikeistolaiset terroriteot sekä viharikokset ovat seurausta tästä. Ne kertovat kapitalistisen yhteiskunnan kriisistä.
Nuorten asunnottomuus
Kapitalismissa asunto ei ole ihmisen perusoikeus vaan ainoastaan voittojen tavoittelun väline. Ihminen tarvitsee tiettyjä asioita: ruokaa, terveydenhuoltoa, kodin jne. Kapitalisti ei kuitenkaan näe asiaa näin vaan nuo perustarpeet halutaan tarjota vain niille joilla on varaa. Sosialistiset maat olivat usein lähtöisin köyhistä ja alkeellisista oloista, mutta onnistuivat tarjoamaan kaikille kodin. Teollistuneet läntiset kapitalistimaat eivät tähän pysty, vaikka ryöväävät voittoja ja luonnonvaroja muiltakin mailta.
Suomessa on virallisesti noin 5 000 asunnotonta, laskentatavasta riippuen. Heistä viidennes on nuoria. Tilastoja on väännelty ja muunneltu hyvin paljon, joten niihin ei tässä asiassa voi täysin luottaa. Joka tapauksessa on selvää, että Suomessa on todella iso joukko asunnottomia. Porvarien Ylessä on juhlittu, että ”Suomesta tuli koko maailman mallimaa asunnottomuuden hoidossa” ja ”Suomi teki sen, missä muu maailma ei ole vielä onnistunut.” Porvarit selvästi unohtavat sosialistiset maat, joissa ei ollut asunnottomuutta ollenkaan.
Vankilasta vapautuneet, joilla ei ole asuntoa, on erotettu omaan tilastoonsa. Heitä ei siis asunnottomuus luvuissa yleensä näy, ja heitä on yli 1 000.
Tilannetta kuvastaa hyvin Seura-lehden otsikko ”Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa asunnottomuus on laskenut – Miksi yhä useampi nuori on kuitenkin vailla asuntoa?” Kuinka todellista tämä asunnottomuuden väheneminen on? Tilastokeskuksen mukaan asunnottomien tilapäisissä suojissa ja laitoksissa olevien ihmisten määrä on vähentynyt, kun taas sukulaisten ja ystävien nurkissa ja sohvilla nukkuvien määrä on kasvussa. Lisäksi Yle itsekin kirjoittaa 2019 huhtikuun otsikossa, että ”Asunnottomuus lisääntyy kasvukeskuksissa.”
Jos luotamme porvarien sanaan, asunnottomuus on laskussa mutta samalla nuoret ovat yhä useammin vailla asuntoa. Mikä dialektiikan mestarinäyte.
Kapitalismin ympäristötuho uhkaa tulevia sukupolvia
Kapitalismin aiheuttama ympäristötuho ja erityisesti ilmastonmuutos uhkaa nimenomaan nuorisoa. Ilmaston lämpenemisellä voi olla erittäin arvaamattomia seurauksia, jotka saattavat olla vakavampia ja niiden ratkaiseminen vaikeampaa kuin osaamme kuvitella.
Kapitalistiluokka ei ole esittänyt konkreettisia ratkaisuja vaan uusia veroja kuluttajille ja pieniä rajoituksia, joiden tiedetään olevan riittämättömiä. Ainoa ratkaisu, jonka kapitalistit hyväksyvät on ”vihreä kapitalismi” eli voittojen tavoittelu ilmastonmuutoksella.
Ilmastonmuutoksesta on muodostumassa aikamme suuri katastrofi. Se voi aiheuttaa uusia nälänhätiä ja valtavia muuttoliikkeitä ja saattaa hyvin olla kuolonisku läntiselle kapitalismille, mutta myös huomattavalle osalle maailman väestöä. Samaan aikaan kapitalistit jo haaveilevat uusista laivareiteistä ja raaka-aineista, jotka paljastuvat kun napajäät sulavat!
Tomi Mäkinen
Työkansan Sanomat 9/2021