Minna Canth (1844–1897) oli suuri suomalainen edistyksellinen kirjailija, joka realistisella tuotannollaan arvosteli voimakkaasti syntynyttä kapitalistista yhteiskuntaa. Canth oli ennen kaikkea naisasianainen ja taistelu naisten oikeuksien puolesta onkin läsnä valtaosassa hänen teoksistaan. Canth oli myös työväenluokan puolella, kutsuen itseään jopa sosialistiksi.
Tilastotempuilla peitetään tosiasiat
Valtion Tilastokeskus on tunnettu tilastojen rukkauksesta ja tilastomittarien muuttamisesta. Niitä on tehty useita kertoja viimeisten kolmen vuoden aikana. Tunnetuimpia rukkauksia on esimerkiksi työllisten määrä. Tilastokeskus kertoo, että ”Työllinen on henkilö, joka tutkimusviikolla on tehnyt ansiotyötä rahapalkkaa vastaan vähintään yhden tunnin
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys 22.–28.maaliskuuta. Varsinainen vaalipäivä 2. huhtikuuta
Kommunistinen työväenpuolue (Ktp) osallistuu eduskuntavaaleihin valitsijayhdistyksillä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen vaalipiireissä. Näissä kolmessa vaalipiirissä on perustettu kolme valitsijayhdistystä. Ktp joutui turvautumaan valitsijayhdistyksiin, sillä oikeusministeriö poisti viime eduskuntavaalien jälkeen puolueen puoluerekisteristä. Ktp:n palauttaminen puoluerekisteriin kariutui 2020 ja 2021 koronavirukseen ja hallituksen
Naamiot on riisuttu – leikkauspolitiikalla työtätekevien kimppuun
Eduskuntapuolueille, hallitukselle ja kapitalisteille ei riittänyt työtätekevien reaaliansioiden ja ostovoiman lisäleikkaaminen, vaikka jo viime vuonna reaaliansiot laskivat yli neljä prosenttia. Tänä ja ensi vuonna aleneminen vain jatkuu, kun ”yleinen linja” aiheuttaa lisää ansioiden alenemista. Oikeistopolitiikan harjoittajat ja tukijat eivät halua
Kansainvälinen naistenpäivä – paluu juurille
Naiset marssivat 1900-luvun alkupuolella tasa-arvoisten työmahdollisuuksien, korkeampien palkkojen ja yleisen äänioikeuden puolesta. He loivat pohjan Clara Zetkinin ehdotukselle, jonka hän esitti vuonna 1910 Kööpenhaminassa järjestetyssä kansainvälisessä työläisnaisten konferenssissa. Suurta kiinnostusta herättäneen ehdotuksen mukaan olisi järjestettävä vuosipäivä, jossa tunnustettaisiin työväenluokkaan kuuluvien
Työläisnaisliikkeen historiasta Suomessa, osa 4
Äänioikeustaistelu Naisten äänioikeudesta oli tullut päivän polttava kysymys niin porvarillisille kuin työläisnaisillekin. Periaatteellisella tasolla asiasta oltiin samoilla linjoilla; molemmat halusivat naisille oikeuden äänestää siinä missä miehetkin. Luokkaeron takia konkreettiset pyrkimykset kuitenkin erosivat. Sosialistinaiset vaativat yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta kaikille sukupuolesta
Pakkotyössä suomalaisella keskitysleirillä (Osat 1)
Nestori Parkkarin kirja Suomalaisessa keskitysleirissä vv. 1940–1944 havahdutti 1950-luvun alussa suomalaisia tiedoilla, että sodan aikana oli pidetty poliittisia vankeja keskitysleireillä. Parkkari oli tuomittu 1930-luvun lapualaisfasismin aikana vankilaan. Hän oli Tammisaaren pakkotyölaitoksessa kokenut syömälakkolaisiin kohdistetut pakkotoimenpiteet sekä lapualaishenkisten vanginvartijoiden käyttämän väkivallan.
Imperialistiset sodat ja työväenliike (Osa 1)
2000-luvun alun Afganistanin ja Irakin sodat koskettavat laajuudeltaan ja seurauksiltaan koko maailmaa. Historian nykyaikaisimmalla aseistuksella ja puolella miljoonalla sotilaalla varustetun USA:n ja sen liittolaisten hyökkäys jatkuu vieläkin sisällissotana Afganistanissa ja Irakissa. Suunnitelmat uusista sodista ja miehitettävistä valtioista ovat olleet jo
Rauhan puolesta sotaa vastaan
Eduskunnan hyväksymä Suomen Nato-jäsenyyshakemus oli vuosikymmeniä jatkuneen poliittisen suunnanmuutospainostuksen lopputulema. Suomen ulkopolitiikan perustana olleesta puolueettomuudesta ja liittoutumattomuudesta haluttiin eroon porvariston ja sitä myötäilevän vasemmiston toimesta. Venäjän sotilaallinen toiminta Ukrainassa loi verukkeen hakea liittoutumista sotilasliitto Natoon. Askeleiden ottaminen kohti sotilasliittoa otettiin
Ktp tuomitsee Suomen Nato-jäsenyyden ja tukee työtätekevien palkkataistelua
Kommunistinen työväenpuolue (Ktp) ei hyväksy Suomen Nato -jäsenyyttä. Yksi suurimmista menettelytapavirheistä on kansallisten Nato -lakien hyväksyminen nykyisen eduskunnan päätöksellä ennen kuin kaikki Nato-maat ovat edes käsitelleet parlamenteissaan Suomen Nato-hakemusta. Kiire pöytälaatikkopäätöksen tekemiseen johtuu halusta Nato-keskustelun vaientamiseksi eduskuntavaalien aikana. Toinen syy
Kummallista peliä!
Eduskuntapuolueet kokoontuivat helmikuun toisella viikolla kiirehtimään Suomen Nato -hanketta puhemies Matti Vanhasen pyynnöstä. Kyse on sotilasliittoon liittymisen asiakirjojen käsittelystä ja hyväksymisestä jo ennen huhtikuun alun eduskuntavaaleja. Ne ovat sitten valmiina pöytälaatikossa, kun aika on sopiva toimittaa asiakirjat suuren johtajan kassakaappiin
PALKKATAISTELUSTA
Suomessa käydään nyt monella alalla palkkataisteluita. Ammattiliittojen ja kapitalistien edustajat neuvottelevat siitä, mihin hintaan työläiset työvoimaansa myyvät. Kauppojen työntekijät menivät lakkoon 9.2. kun taas mm. teknologiateollisuuden työntekijät saivat pitkien neuvottelujen ja useiden lakkovaroitusten jälkeen pienen palkankorotuksen. Jokainen työläinen ymmärtää, mitä
Kuka johtaa Suomen ulkopolitiikkaa?
Suomen eduskunnan alainen Ulkopoliittinen instituutti Upi on ollut viime vuosina näkyvässä roolissa, kun kansalaisten mieliä on muokattu. Upin johdon ja tutkijoiden mielipiteitä on markkinoitu näkyvästi ennen kaikkea Ylen ja muun valtamedian sivuilla. Upi pääsi 2021 syksyllä ja 2022 alussa etulyöntiasemaan
Teollisuusliitto hyväksyi reaalipalkkojen alen – palkkataistelu jatkuu muissa ammattiliitoissa
Teollisuusliiton hallitus hyväksyi 5. helmikuuta teknologia- ja kemianteollisuuteen kahden vuoden työehtosopimuksen, jonka palkkaratkaisu alentaa reaalipalkkoja useilla prosenteilla. Vain yksi hallituksen jäsen jätti sopimusta koskevan eriävän mielipiteen. Jäsenäänestystä sopimuksesta ei järjestetty. Myöhemmin myös muut teollisuusliiton sopimusalat on paimennettu samaan ruotuun. Liiton
Työväen kamppailu fasismia vastaan (Osa 4)
Tammisaaren pakkotyölaitos sijaitsi Dragsvikin kasarmeilla vuosina 1918–1940. Työväenliikkeen historian eräs vaihe kertoo poliittisten vankien kamppailusta jatkuvia oikeuksien vähennyksiä, päivittäisiä uhkauksia, epäoikeudenmukaisia rangaistuksia sekä sadistisia ja väkivaltaisia kiduttajia vastaan. Voima löytyi toveruudesta Vangit tiesivät, että vankilan johto ei tule antamaan periksi,
Perestroikan loppukriisi ja Neuvostoliiton tuhoaminen
Tässä artikkelissa palataan vuoteen 1991 ja tapahtumiin Neuvostoliitossa, jotka huipentuivat 25.12.1991 Neuvostoliiton lakkauttamiseen ja maailman ensimmäisen sosialistisen valtion tuhoamiseen. Päätös lakkautumisesta tehtiin jo 8.12.1991 Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän kolmen johtajan päätöksellä. Kirjassaan ”Vallankumous ja vastavallankumous Venäjällä” Charlamenkon pariskunta kertoo kyseisistä
Venäjän sosialistinen vallankumous ja Neuvostoliiton perustaminen
Sosialistinen Neuvostotasavaltojen Liitto (SNTL) perustettiin vuonna 1922 Neuvostoliiton ensimmäisessä Neuvostojen edustajakokouksessa. SNTL muodostettiin Neuvostoliiton kansojen tasa-arvoisuuden ja vapaaehtoisuuden perustalle. Vuonna 1924 hyväksytty perustuslaki oli Neuvostoliiton ensimmäinen perustuslaki. Maailmanhistoriallinen ensimmäisen sosialistisen valtion perustaminen tapahtui 30. joulukuuta 1922. Sen toiminta perustui työväenvaltaan
“Minä vain olen äidinkieleltäni duunari”
Näin otsikossa lainattu tutkija Mari Käyhkön haastattelema yliopisto-opiskelija kuvailee äidinkieltä ja kuulluksi tulemista omalla kielellä ja äänellä. Käyhkö on tutkinut työläistaustaisten naisten kokemuksia yliopistossa. Heidän opiskeluaan siellä varjostaa usein ulkopuolisuus. On kuin olisi vieraassa paikassa, missä puhutaan oudoin käsittein. Sukupuoli
Työläisnaisliikkeen historiasta Suomessa, osa 3
Sosialidemokraattinen naisliitto alkaa toimia Suomen työläisnaisten liitto perustettiin vuonna 1900 Suomen työväenpuolueen rinnalle. Liitto vaihtui vuonna 1906 Suomen sosialidemokraattiseksi naisliitoksi, ja toimi tällä nimellä lopun aikaansa. Liiton ohjelma piti sisällään monia naisliikkeessä jo aiemmin esillä olleita kysymyksiä, mutta pyrki suhtautumaan
Pienituloisuus ja hoivapaikkojen puute eläkeläisten riesana
Tammikuun alussa tapahtunut työeläkkeiden noin 7 prosentin indeksikorotus on vain hetkellinen taloudellinen apu eläkeläisten arjessa. Kun inflaatio on ennätyksellisellä 10 prosentin tasolla ja hintojen nousu on suurinta energian ja ruoan kohdalla, eivät perusongelmat muutu miksikään. Eläkeläisten valtaosa kärsii indeksikorotusten jälkeenkin