Kuntakonsernien rahavirrat, kaavoitusvalta ja hankinnat sekä toimintojen läpinäkymättömyys ovat kasvualusta korruptiolle, sillä päätöksiä tekevien piiri on suppea. Siteet politiikan, yritystoiminnan, ystävien ja sukulaisten kesken ovat läheiset.

Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen toteaa rakenteellisesta korruptiosta (Suomen Kuvalehti 7.9.2018): ”Vahva kunnallinen itsehallinto, verotusoikeus, puutteellinen tilintarkastus, puolueiden kunnallisjärjestöjen vaalirahoituksen valvonnan puute ja kuntapäättäjien henkilökohtaisen vastuun puute luovat korruptiolle oivalliset edellytykset.”

Timo J. Tuikan kirjoituksessa (KSML 9.9.2018) todetaan: ”Pienemmissä kunnissa epäterveet tilanteet ovat arkipäivää. (..) korruptiota ei tunnisteta korruptioksi. Hyvä veli -järjestelmät ja maan tavat elävät syvällä kansanvallan ikiroudassa. (Jussi Lähde)”

Kuntien hallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon, ja kuntien vallankäytön tulee perustua lakiin. Tässä asetelmassa on ongelma: kuntien päätösten laillisuutta ei valvota valtioneuvoston tapaan, vaan kunnat valvovat itse itseään poliittisesti valituin elimin.

Yrjö Saraste

Helsinki

Työkansan Sanomat 14/2020

Kuntien tilintarkastukset eivät vakuuta
Merkitty:    

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kommentit käsitellään CleanTalk-pilvipalvelussa roskapostikommenttien suodattamiseksi. Näitä tietoja säilytetään palvelun lokitiedoissa 7 päivää jonka jälkeen ne poistetaan.