Ukraina on noussut viime viikkoina maailmanlaajuiseksi uutisaiheeksi, kun maan hallitus on koonnut presidentti Zelenskyn johdolla armeijaa irtautuneiden tasavaltojensa rajalle itään. Saman aikaan Zelensky julisti, että vain Kiovan jäsenyys Natossa takaa rauhan alueella.
Tästä jännitteiden dramaattisesta lisääntymisestä Itä-Ukrainassa Venäjän viranomaiset ovat olleet huolissaan ja esittäneet voimakkaita vastalauseita vaarallisesta kehityksestä.
Kremlin edustajan Dmitri Peskovin mukaan tilanne sisällissodasta kärsivässä maassa on edelleen ”epävakaa”, ja että vihamielisyydet voivat jatkua ja kiihtyä.
Minskin rauhansopimus
Vuonna 2015 tehdyissä Minskin rauhansopimuksissa määrätään Ukrainan alueellisen koskemattomuuden säilyttämisestä vastineeksi venäjää äidinkielenään puhuvan väestön erityisen aseman sekä alueiden erityisaseman myöntämisestä ja sotilaallisen laitteiston vetäytymisestä Venäjän alueelta.
Vihamielisyyksien jatkuminen merkitsisi kuitenkin Ukrainan automaattista irtautumista Minskin sopimuksesta.
Kiovan viranomaiset ovat tehostaneet sotilaallista läsnäoloa Donetskin ja Luganskin tasavaltojen rajojen lähellä, presidentti Zelenskyn väittäessä, että Ukrainan hyväksyminen Natoon on ainoa tie ulos alkavasta sotilaallisesta kriisistä.
Venäjän presidentti Putin on tehnyt selväksi, että Moskova ei salli lännen käyttää mitään entisiä Neuvostoliiton tasavaltoja Venäjän federaatiota vastaan ja estää voimankäytön Donbassin kansaa vastaan (Donetskin ja Luganskin tasavallat), missä sadoillatuhansilla on Venäjän passi.
Viimeisten seitsemän vuoden aikana Ukrainan vihamielisyys Venäjää kohtaan on lisääntynyt ja maan viranomaiset ovat osoittaneet haluttomuutta torjua erilaisia uusnatsiyhteyksiä edustavia miliisiryhmiä. Vihamielisyys on kohdistettu myös toimittajiin ja tiedotusvälineisiin, jotka uskaltavat kohottaa äänensä Kiovaa vastaan. Siitäkin on tullut yleinen käytäntö.
Uusnatsiryhmät Ukrainassa
Vuoden 2014 vallankaappauksen jälkeen uusnatseihin liittyvät poliittiset järjestöt ovat tulleet mukaan Ukrainan valtavirran politiikkaan. Ne ovat saaneet eniten mainetta väkivaltaisesta retoriikastaan maan itäistä väestöä kohtaan sekä innokkaasta osallistumisestaan sisällissotaan.
Azovin pataljoona, alun perin uusnatsien vapaaehtoinen miliisi, joka perustettiin toukokuussa 2014 pian Kiovan vallankaappauksen jälkeen, aiheutti erimielisyyttä maan uuden hallinnon kannattajien ja sen vastustajien välillä.
Ryhmä, joka osallistui myöhempiin vihamielisyyksiin Donbassissa, liitettiin sitten Ukrainan kansalliskaartiin, vaikka Azovin jäsenet jatkoivat uusnatsien ja SS:n symbolien käyttöä ja julistivat uusnatsien näkemyksiä.
Ukrainan viranomaiset eivät yrittäneet salata, että Azov koostui vuonna 2014 uusnatsismiin suuntautuneista vapaaehtoisista monista maista, kuten Ruotsista, Italiasta, Venäjältä, Ranskasta, Valko-Venäjältä, Kanadasta ja Sloveniasta.
Vuonna 2016 YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR) syytti Azov-pataljoonaa, joka tunnetaan myös nimellä Azov-rykmentti, sotarikosten, kuten joukkojen ryöstämisen, laittoman pidätyksen ja kidutuksen tekemisestä.
Tällä hetkellä Azovin erityisoperaatioiden rykmentti on mukana Ukrainan armeijan tiedustelussa ja erityisaseoperaatioissa.
Toinen surullinen ryhmä on Oikea sektori. Se perustettiin marraskuussa 2013 alun perin Ukrainan kansallismielisten ryhmien välisenä liittoutumana. Vuosi myöhemmin se ilmoitti perustaneensa erityisen Donbass-pataljoonan puolisotilaallisiin operaatioihin irtautuneella Itä-Ukrainan alueella.
Odessan tragedia
Ukrainalaisten kansallismielisten epäillään olevan myös vuoden 2014 tragedian takana Odessan kaupungissa, missä kymmeniä ihmisiä poltettiin elävinä paikallisessa Ammattiliittojen talossa.
Joukko ukrainalaisten äärinationalisteja, vastaperustetun Kiovan hallituksen kannattajia, hyökkäsi 2.5.2014 Odessassa mielenosoittajien kimppuun. Suuri joukko ihmisiä osallistui tuolloin vallankaappaushallitusta vastaan järjestettyyn mielenosoitukseen. Mielenosoittajat yrittivät piiloutua Ammattiliittojen taloon, jonka sitten oikeistolaiset sytyttivät palopommeilla tuleen.
Väkivaltaisessa iskussa ja tulipalossa kuoli 48 ihmistä, joista seitsemän oli naisia ja yksi alaikäinen. Uhrien kokonaismäärä oli YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) mukaan yli 250. Tapaus on ollut oikeudenkäynnissä marraskuusta 2014 lähtien, eikä päätöstä ole vieläkään tehty.
Kansainväliset järjestöt ovat toistuvasti varoittaneet Kiovaa siitä, että Odessan tragedian tutkinnassa ei ole edistytty ja vaativat syyllisten saattamista oikeuden eteen.
Toimittajien vainoaminen
Ukrainan uusnatsiryhmiä epäillään myös osallistumisesta toimittajiin kohdistuviin hyökkäyksiin, joissa ei ole merkkejä vähenemisestä. Maan kansallisen journalistiliiton johtaja Sergei Tomilenko on kertonut, että viimeisten kolmen vuoden aikana Ukrainassa on tehty noin 250 hyökkäystä, joista osa on ollut tappavia.
Huhtikuussa 2015 ukrainalainen toimittaja Oles Buzina, joka oli tunnettu Kiovan politiikan kritiikistään sekä Ukrainan, Valko-Venäjän ja Venäjän läheisempien suhteiden tukemisesta, murhattiin asuntonsa lähellä Ukrainan pääkaupungissa.
Toimittaja Pavel Sheremet joutui 20.7.2016 Kiovassa autopommi-iskun kohteeksi ja kuoli. Tutkijoiden mukaan Sheremet tapettiin ”ammattitoimintansa vuoksi Ukrainan alueella ja sen ulkopuolella”.
RIA Novosti Ukrainen päätoimittaja Kirill Vyshinsky pidätettiin Kiovassa 15.5.2018 epäiltynä Donetskin ja Luganskin tasavaltojen tukemisesta, minkä hän kiisti ja huomautti, että hän oli kertonut vain konfliktista. Hänet vapautettiin vankilasta elokuussa 2019 Ukrainan ja Venäjän sopiman vankienvaihdon yhteydessä.
Median sulkeminen ja rajoittaminen Ukrainassa
Presidentti Zelensky käski tämän vuoden helmikuussa sulkea kolme ukrainalaista televisiokanavaa. Kohteena ovat 112 Ukraine, NewsOne ja ZIK, joita syytetään ”Venäjän disinformaation” levittämisestä.
Kiova otti käyttöön rajoituksia myös muille kanaville, kuten TV Vybor, Novyi TV Format, Partner TV, Ariadna TV ja jotkut muut. Kanavat kuvasivat niitä vastaan tehtyjä rangaistustoimia ”poliittisiksi kostotoimiksi toisinajattelevaa mediaa vastaan”.
Kremlin tiedottaja Peskov toisti median näkemykset ja tuomitsi kanavien rajoittamisen korostaen, että ”televisiokanavien rajoitukset ja jopa kiellot eivät ole kansainvälisten normien ja standardien mukaisia eivätkä yhteinen käsitys median vapaudesta”.
Venäjänparlamentti on kehottanut Kiovaa lopettamaan poliittisesti motivoituneen mediakanavien sulkemisen ja korostanut myös, että Ukrainan toimittajia olisi suojeltava uusnatsiryhmien kiusaamiselta ja pelottelulta.
Työkansan Sanomat 6/2021
Uutislähteet: Sputnik, Reuters