Pakina: Voiko taloutta ennustaa?

Menneisyyttä ei tarvitse ennustaa ja tulevaisuuden kanssa on vähän niin ja näin. Silti yrittäjiä on. Tämä koskee erityisesti kansantaloutta, ei niinkään kansan taloutta.

Talouksia on kuitenkin monenlaisia, pieniä ja suuria. Pienituloisen ja vähävaraisen taloutta ei ole vaikea ennustaa. Nousua ei ole kapitalistisessa järjestelmässä odotettavissa. Sen minkä saat tänä vuonna, saat ehkä myös ensi vuonna, jos hyvin käy.

Otetaan tästä kansan taloudesta muutama esimerkki.

Tehtyjen työehtosopimusten pienet palkankorotukset johtavat vääjäämättä reaaliansioiden laskuun. Miinusta voi paikata tekemällä lisätyötä. Kaikki haittakorvaukset niistä on tosin jo höylätty pois. Ei siis talouden nousua.

Työttömän perusturvan päivärahaa on nostettu muutamalla eurolla. Paikalle rientävät kuitenkin vikkelästi Kelan asiantuntijat ja alkavat nirhata asumistukea, toimeentulotukea ja muuta hätäapua. Sama koskee pienellä kansan- ja takuueläkkeellä eläjää. Eli ei talouden nousua.

Entä työeläkkeen saaja. Kymmenen euron kuukausikorotus voi johtaa veronkorotuksen jälkeen pahimmassa tapauksessa kahdenkymmenen euron menetykseen. Tällekään joukolle ei ole luvassa talouden kasvua.

Miten sitten käy kansantalouden kasvun ja sen ennustamisen kanssa.

Menneisyyden esimerkit ovat lohduttomia. Yksikään porvariekonomisti ei pystynyt ennustamaan vuoden 2008 rahakriisiä, sen jälkeen alkanutta talouden taantumaa ja lamaa.

Nyt tuosta kauhuvuodesta on kulunut jo yli kymmenen vuotta, eivätkä sitä ennen laaditut ennusteet riemukkaasta talouskasvusta, täystyöllisyydestä ja nollatyöttömyydestä ole toteutuneet vieläkään. Eivät usko tänäänkään, että kapitalismi on arvaamatonta ja sen ennustaminen on mahdotonta.

Porvarimedian ja sille ennusteita syytävien tutkimuslaitosten mukaan Suomessa eletään parhaillaan nousukautta. Näin ei kuitenkaan ole.

Suomen kansantalous on painunut viime kuukausina miinukselle. Vuoden 2019 bruttokansantulon kasvu jäi vaatimattomaan yhteen prosenttiin. Tänä vuonna kasvuksi tulee pyöreä nolla, jos sitäkään. Siitä pitävät huolen kauppasodat, työttömyys, irtisanomiset ja koronavirukset.