Direktorio halusi kaapata vallan

Kun porvaristo sai vuoden 1917 lokakuun alun eduskuntavaaleissa voiton, yritti se heittää koko orastavan demokratian romukoppaan.  Porvaristo halusi perustaa Suomeen kolmen miehen direktorion, jolla olisi ylin hallitusvalta maassamme. Siinä tarkoituksessa senaatin päämies Svinhufvud neuvotteli Saksan militaristien kanssa, mutta silloinen maailmantilanne sekoitti hänen puuhansa.

Venäjällä oli 1917 marraskuun 7. päivänä tapahtunut työväen ja talonpoikain vallankumous, jossa Kerenskin väliaikainen hallitus suistettiin vallasta ja maa julistettiin työläisten ja talonpoikien hallitsemaksi valtioksi. Työväenliikkeemme esityksestä Venäjän työläis-, sotamies- ja talonpoikaisedustajain neuvoston toimeenpaneva keskusneuvosto vahvisti kansallisuuspolitiikkansa mukaisesti tammikuun 3. päivänä vuonna 1918 jo 31.12.1917 myönnetyn itsenäisyyden.

Siitä huolimatta porvarit yhä nimittävät aloittamaansa luokkasotaa vapaussodaksi. Kysymys ei ollut vapaussodasta eikä maamme itsenäisyydestä, joka oli myönnetty maallemme, vaan kysymys oli vallan säilyttämisestä suuromistajilla ja lyödä maahan työkansan liikehtiminen kansanvallan toteuttamiseksi; sellaisen kansanvallan, joka ei tunne toisen ihmisen riistoa toisen yli.

Siitä oli kysymys luokkasodassa 1918. Taistelussa omaa kansaansa vastaan porvaristo turvautui vieraan vallan apuun. Kun se oli menettänyt tsaarin ja Kerenskin tuen, auttoi sitä Saksan imperialismi lähettämällä valkoisen rintaman avuksi von der Goltzin johtaman maailmansodan rintamilla koulutetun saksalaisen apujoukon, joka sitten ratkaisi voiton valkoisten hyväksi.

Työkansan Sanomat 13/2020

Olli Krannila

Valokuva: Saksalaisten apu oli ratkaiseva valkoisten voittoon luokkasodassa. Mannerheim vastaanotti Preussin von der Goltzin ja saksalaiset upseerit Helsingissä 16. toukokuuta 1918. Mannerheimista oikealle Svinhufvud.

Direktorio halusi kaapata vallan
Merkitty:        

Hakutulokset “Direktorio halusi kaapata vallan

  • 6.12.2020 21:42:sta
    Permalink

    Minusta vapaussota ratkesi siihen että Mannerheim neuvotteli entisten upseeritoveriensa kanssa sopimuksen jonka mukaan Suomessa olevat venäläiset sotilaat riisuttiin aseista. Siihen vapaussotaan ei monta päivää mennyt eikä monta ruumista tullut. Sitten siirryttiin luokkasotaan ja kyllä se oli jo ratkennut ennen v. d. Goltzin joukkojen tuloa. Niiden tulo lyhensi luokkasodan kestoa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *