Ensimmäinen maailmansota ja sodan syyt

Heinäkuun lopussa 1914 alkaneen ensimmäisen maailmansodan syttyminen oli imperialististen maiden eturistiriitojen kärjistymisen seurausta. Sotaa olivat jo kauan valmistelleet yhtäällä Saksa ja Itävalta-Unkari, toisaalla Ranska, Englanti ja Venäjä. Näiden kahden valtaryhmän välillä oli kysymyksessä maailman uudelleen jakaminen.

Saksalaiset kapitalistit pyrkivät riistämään Ranskalta ja Englannilta siirtomaita ja Venäjältä Ukrainan, Puolan ja Itämeren maat. Ranskalaiset kapitalistit pyrkivät puolestaan anastamaan Saksalta sen kivihiili-rautakaivosalueita. Englannin imperialistit taas halusivat nujertaa kilpailijansa Saksan, jonka tuotteet olivat alkaneet syrjäyttää englantilaisten tuotteita maailmanmarkkinoilla. Venäjän tsaristiset hallitusherrat ja porvaristo pyrkivät sodan avulla valtaamaan itselleen mm. Turkin salmet.

Toisen Internationaalin sosiaalidemokraattiset puolueet olivat joutuneet oikeistososialidemokraattisten johtajien käsiin. Sodan alkaessa he eivät Internationaalin päätösten vastaisesti ryhtyneet paljastamaan kansoille sodan imperialistista luonnetta vaan päinvastoin auttoivat kukin oman maansa omaa sotaporvaristoa salaamaan kansalta alkaneen sodan luonteen ja päämäärän.

Harhautus tehtiin ”isänmaan puolustamisen” tavoitteen nimellä. Vain Leninin johtama bolsevikkipuolue ja eräät saksalaiset vasemmistososiaalidemokraatit asettuivat vastustamaan sotaa.

Myös Suomessa julistettiin sotatila ja pantiin toimeen ankara ennakkosensuuri. Työläisiltä kiellettiin lakko-oikeus sekä julkaistiin lukuisia poikkeusasetuksia, joilla rajoitettiin työväen järjestötoimintaa. Suurkapitalistit käyttivät sotatilaa hyödykseen huonontamalla työläisten elinehtoja.

Maailmansodan alkaessa maamme oikeistososiaalidemokraattiset johtajat kiiruhtivat nöyrästi noudattamaan tsaarihallituksen antamia pakkomääräyksiä. Suomen Ammattijärjestön johto joutui tuolloin paniikkimielialan valtaan. Jo 1.8. 1914, samana päivänä kun Saksa julisti Venäjälle sodan, SAJ:n johto lähetti kiertokirjeen maamme kaikille ammattiosastoille.

Kirjeessä johto kielsi osastoja ryhtymästä ”ilman Ammattijärjestön lupaa mihinkään lakkoon tai työnseisaukseen sekä ottamasta osaa mielenosoituksiin ja muihin yrityksiin, jotka saattaisivat antaa viranomaisille aihetta puuttua osastojen toimintaan.”

Ammattijärjestöliikkeen ja sosiaalidemokraattisen puolueen johtoon kuulunut Eero Haapalainen ehdotti vähän myöhemmin, että Ammattijärjestö lähettäisi työnantajille esityksen palkkojen korottamiseksi elinkustannuksia vastaavasti. Oikeistososiaalidemokraattien Oskari Tokoi piti ehdotusta ”hyvin arkaluontoisena”, joten sitä oli käsiteltävä ”edesvastuulla”.

Sama toistui Suomessa myös ennen toista maailmansotaa ja sen aikana, kun oikeistososiaalidemokraatit liittoutuivat porvariston ja suojeluskuntalaisten johdon kanssa kommunisteja ja rauhanpuolustajia vastaan. Tavoitteena oli aseveljeys Hitlerin Saksan kanssa.

Ensimmäisen maailmansodan syttymisestä tulee 28.7.2021 kuluneeksi 107 vuotta. Sota kesti neljä vuotta ja päättyi 11.11.1918.

Olli Krannila

Työkansan Sanomat 8/2021

Ensimmäinen maailmansota ja sodan syyt

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentit käsitellään CleanTalk-pilvipalvelussa roskapostikommenttien suodattamiseksi. Näitä tietoja säilytetään palvelun lokitiedoissa 7 päivää jonka jälkeen ne poistetaan.