EU:n jäsenmaissa on järjestetty suuria mielenosoituksia hallitusten politiikkaa ja pandemiahallinnan toteutusta vastaan. Mielenosoittajien yhteisenä tavoitteena on halu suojautua koronavirukselta, ja se edellyttää suojautumista myös hallitusten politiikalta.
Ranska
Opettajat eri puolilla maata kokoontuivat tammikuussa Ranskassa mielenosoituksiin. Monissa kaupungeissa on protestoitu työoloista, mutta myös opetuksen suurista umpikujista, joita opettajat ja opiskelijat joutuvat päivittäin kohtaamaan.
Lisäksi opettajat vastustivat suunnitelmia, joita Macronin hallitus toteuttaa. Niitä ovat mm. yritysten toiminnan lisääminen yliopistoissa ja valtion vastuun vähentäminen koulutuksesta, joka siirtyy lähes kokonaan kunnille ja tietysti ilman lisärahoitusta.
Opettajat puhuivat tiedotusvälineille vallitsevan politiikan aiheuttamista umpikujista. Verkko-opetuksen ongelmat alkavat olla suuria, opettajien on vaikea hallita kaikkia ja kaikkea.
”On opiskelijoita, jotka romahtavat edessämme Zoomissa. Eräs opiskelija puhkesi itkuun sanoen, että hän ei voinut lukea tutkintoa pienellä ullakolla. Kolmasosa kuvaa, kuinka jatkuvat verkkokurssit väsyttävät opiskelijoita.”
”Etäopetus ei voi jatkua. Jos yliopistot pysyvät suljettuina helmikuun jälkeen, koulutuksen aukot ovat ylitsepääsemättömän suuret”.
Macronin hallitus vähentää sairaalapaikkoja ja henkilöstöä
Tuhannet terveydenhuollon työntekijät kokoontuivat tammikuussa Ranskassa mielenilmaisuun iskulausein ”Meidän taistelumme, sinun terveytesi”. Työntekijät vaativat huomattavaa tukea sairaaloille, joiden umpikujat ja ongelmat ovat tulleet räikeästi esiin pandemian myötä. Pariisissa pidettiin mielenosoitus terveysministeriön edessä julistein ”Raha sairaaloille, ei pääomalle”.
Muissakin Ranskan kaupungeissa järjestettiin mielenosoituksia. Niissä mielenosoittajat vaativat henkilökunnan lisäpalkkaamista ja tuomitsivat hallituksen terveydenhuollon ”uudelleenjärjestelyn”, minkä tavoitteena on säästää resursseja, eli lakkauttaa virkoja työpaikkojen lisäämisen sijasta.
Terveydenhuollon työntekijät tuomitsivat mm. surkeat työolot. Valtaosa töistä on huonosti palkattuja. He vaativat palkkojen korotuksia tuomiten Macronin hallituksen tekopyhän ”tuen”, joka toisaalta ylistää heitä ”sankareina” ja toisaalta vangitsee heidät hankaliin työaikoihin, pitkiin vuoroihin, joustaviin työsuhteisiin ja alhaisiin korvauksiin.
Italia
Italian pääkaupungin Rooman lukion oppilaat olivat osoittaneet mieltään jo viikkojen ajan vaatien koulunsa turvallista avaamista. Viranomaiset yrittivät pelotella oppilaita lähettämällä kouluun carabineereja ja siviilipoliiseja, jotka hyökkäsivät teini-ikäisiä koululaisia vastaan. Tämä tapahtui huolimatta mielenosoituksista ja vanhemmista, jotka olivat kokoontuneet koulun ulkopuolelle osoittaakseen solidaarisuuttaan lastensa oikeudenmukaiselle taistelulle.
Mobilisointeja on tapahtunut Rooman lisäksi yli 20 kaupungissa, mm. Torinossa ja Milanossa. Opiskelijat varoittivat, että virallisten tietojen perusteella 34 000 14-18-vuotiasta opiskelijaa on vaarassa keskeyttää koulunsa kokonaan.
He vaativat luokkia, joissa on enintään 15 ihmistä. Tähän päästäisiin palkkaamalla enemmän ja vakituisia opettajia ja lisäämällä luokkahuoneiden määrää. Vaatimuksena on myös opiskelijoiden ja kouluhenkilöstön suoraa ja ilmaista pääsyä koronavirustestiin.
Kommunistinen nuorisorintama tukee opiskelijoiden mobilisointia Italiassa.
Kreikka
Kuten niin monissa kapitalistisissa maissa myös Kreikassa oikeistohallitus on ollut kykenemätön hoitamaan ja hallitsemaan pandemiaa. Siitä on traagisia seurauksia myös yliopistojen toimintaan ja opiskelijoiden elämään. Yliopistot ovat olleet suljettuina jo vuoden ajan.
Opetusministeriö ja hallitus kieltäytyvät toteuttamasta välttämättömiä toimenpiteitä, joiden avulla opiskelijat voisivat palata korkeakouluihinsa turvallisesti ja kaikin tarvittavin suojatoimenpitein, koska se merkitsee porvarilliselle valtiolle kustannuksia. Heille opiskelija on menoerä.
Samanaikaisesti he esittävät uuden lakiehdotuksen koulutuksesta, joka sisältää suuria muutoksia yliopistojen valintamenettelyssä, nostaa esteitä varattomille opiskella ja asettaa uuden rajan opintojen enimmäisvuosille ja jopa karkottaa monet ulkomaille.
Samalla uudessa lakiehdotuksessa otetaan käyttöön yliopistopoliisi, kamerat ja sisäänkäyntikortit, joiden tarkoituksena on torjua kaikki opiskelijaliikkeen militantit taistelut, jotka vastustavat julkisen yliopiston jatkuvaa kaupallistamista ja yksityistämistä.
Kreikan Kommunistinen Nuorisoliitto KNE on ollut eturintamassa pyrkiessään järjestämään lukuisilla militanteilla interventioilla taistelua ylioppilaskuntien sisällä. Niiden tarkoituksena on estää uusi lakiesitys ja avata yliopistot kaikin tarvittavin keinoin, jotta opiskelijat voivat jatkaa opintojaan.
Kaisa Laine
Työkansan Sanomat 2/2021