Ulkomaista työvoimaa Suomeen?

Kunnista puuttuu työvoimaa, sairaanhoitajia, lastentarhaopettajia, hoivakotien henkilöstöä, kotihoidon työntekijöitä. Erityis- ja luokanopettajia on yli 4000 liian vähän. Yksinomaan sairaanhoitajia tarvittaisiin lisää yli 8000. Terveyskeskuslääkäreistä on pulaa tuhannen yleislääkärin verran erityisesti ns. syrjäseuduilla.

Toisaalta koulunkäyntiavustajista on ylitarjontaa noin 6 600. Keittiötyöntekijöitä, kokkeja, lastenhoitajia on yhteensä tuhansia liikaa. Tämä samanaikainen työvoiman puute ja ylitarjonta maamme kunnissa tulee kuntien eläkevakuutuksen Kevan työvoimaennusteen mukaan jatkumaan, jos mitään ei tehdä.

Tiedetään kuitenkin, että noin kolmannes kaikista maamme työntekijöistä tekee osa-aikatyötä. Palkka ei riitä normaalielämään. Toimeentuloa pitää jatkaa sovitellulla päivärahalla ja asumistuella.  Tämän lisäksi ovat sitten ne sadat tuhannet kokonaan työttömät.

Mitä tarjotaan ratkaisuksi? 

Suomalaisen porvariston pää-äänenkannattaja julistaa pääkirjoituksessaan (HS 23.2), että työvoimaa on tuotava ulkoa. Maahanmuuttoa ei saa rajoittaa vaan kasvattaa. On houkuteltava työvoimaa ulkomailta ja koulutettava tulijoita. Opetusministeri Saramo (vas) on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa työvoimavajeen ratkaisemiseen tarvitaan ”enemmän maahanmuuttoa” (HS 19.2).

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) puolestaan haluaa lisää ulkomaista työvoimaa uusiin teollisiin investointeihin (HS 20.2). Suomea pitää hänen mukaansa tehdä investointiystävälliseksi. Ympäristönormien joustavoittamisen lisäksi Lintilän mielestä tarvitaan verotuksen (energia- ja polttoaineverot) ja rakentamiskustannusten alentamista.  Siis varmaankin myös enemmän paikallista sopimista ja palkkakustannuksia alas.

Hämmentävää yksituumaisuutta

Tarvitaan lisää työvoimaa ulkomailta, vaikka työvoimaa on omasta takaa toisaalta liikaa ja toisaalta liian vähän.  Olisiko kuitenkin niin, että kehno palkkaus ja stressaava työ ovat työvoiman puutteen syitä, joita halutaan ratkaista ikuistamalla halpatyö ulkomaisella työvoimalla? Sen sijaan, että alojen palkkoja nostettaisiin ja työolosuhteita parannettaisiin?

Miksi hoivatyöhön ei Suomessa riitä henkilökuntaa? Alaa edustavan Tehy -ammattiliiton linjausten mukaan (7/2020) vakituisia palvelussuhteita on lisättävä, sillä määräaikaiset ja vaihtelevan työajan sopimukset tuottavat epävarmuutta ja heikentävät tasa-arvoa. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden mahdollisuuksia kouluttautua sote-alalle on edistettävä. Rekrytointia ulkomailtakaan ei kielletä, mutta sen on oltava eettistä.

Tehyn mukaan ammattiopintojen opetusta on lisättävä. Osatutkinnot tai pikakoulutukset eivät riitä; ne heikentävät potilasturvallisuutta. Työvoiman liikkuvuutta edistävä tutkintojen tunnustamisprosessi on saatava kuntoon. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on oltava riittävä suomen kielen taito. 

Mikä on Ktp:n kanta?

On ensinnäkin todettava, että Suomen työväenluokka ei tarvitse työvoiman maahantuontia. Sitä tarvitsevat kapitalistit, joille myös hoitotyötä yksityistetään yhä enemmän. Ne tarvitsevat halpatyötä, sillä lisäarvon tuottaminen kapitalistien keskinäisessä kilpailussa tapahtuu yhä voimallisemmalla palkkatyön riistolla. Työn tuottavuuden parantamiseen uudella tekniikalla ei kannata investoida, kun on työ on halpaa. Kapitalistien keskinäisessä kilpailussa pärjää se, joka pystyy säästämään työvoimakustannuksissa. Siksi työläisille maksetaan alipalkkaa ja loppu maksatetaan valtion varoista.

Ktp on työväenluokan puolue. Työläinen on kapitalismissa aina riiston kohde.  Meille kaikki työläiset ovat samanarvoisia, niin ulkomaalaistaustaiset kuin supisuomalaisetkin. Vain siellä missä työläiset ovat järjestäytyneet ja ovat yksituumaisia, he kykenevät käymään taloudellista taistelua työvoimansa hinnasta ja muista ehdoista.

Ktp tukee ammattiliittojen ja -osastojen kamppailua palkkojen ja kunnon työolosuhteiden puolesta. Huomautamme kuitenkin, että taloudellinen taistelu ei riitä. Se on vain kaupankäyntiä kapitalistien valtion sallimilla ehdoilla. Tarvitaan enemmän. Tarvitaan luokkatietoisuutta. Kamppailu työväenluokan taloudellisesta asemasta on muutettava kamppailuksi valtiovallasta. Ensimmäinen askel on poliittinen järjestäytyminen.

Ktp:n puheenjohtaja Mikko Vartiainen

Työkansan Sanomat 3/2021

Ulkomaista työvoimaa Suomeen?
Merkitty:                

Hakutulokset “Ulkomaista työvoimaa Suomeen?

  • 14.3.2021 12:27:sta
    Permalink

    Nuorena miehenä n 25 v. ajattelin ammatin vaihdosta ja kävin kyselemässä Kotkan sairaanhoito-oppilaitoksessa, että minkälaiset mahdollisuudet on päästä opiskelemaan. Siellä katsottiin nenäänsä pitkin, niinkuin olisin sinne hakenut vain tyttöjen takia, mikä ei pitänyt paikkaansa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentit käsitellään CleanTalk-pilvipalvelussa roskapostikommenttien suodattamiseksi. Näitä tietoja säilytetään palvelun lokitiedoissa 7 päivää jonka jälkeen ne poistetaan.