Lokakuun vallankumous ja suomalaiset – lyhyt katsaus vallankumoukselliseen yhteistyöhön

Venäjän Lokakuun vallankumous aloitti uuden vaiheen ihmiskunnan historiassa. Se todisti kiistattomasti Marxin ennustuksen, että työväenluokka kykenee suorittamaan vallankumouksen ja pystyttämään oman valtionsa. Lokakuun vallankumouksen tiedetään antaneen Suomelle itsenäisyyden, sekä innoittaneen suomalaisia työläisiä heidän omassa vallankumouksessaan.

Kuitenkin suomalaisten ja venäläisten vallankumouksellisten yhteistyön historia on pidempi, se alkoi jo ennen Lokakuun vallankumousta ja syventyi sen jälkeen. Tässä artikkelissa esitetään siitä joitakin esimerkkejä.

Lenin ja Suomen sosialistit

Leninillä oli hyvät suhteet Suomen sosialisteihin (joita siihen aikaan kutsuttiin sosiaalidemokraateiksi). Lenin piti yhteyttä Suomen sosialistien johtajiin, oli kiinnostunut Suomen tilanteesta sekä antoi neuvoja. Hän tutustui jo 1905 Yrjö Sirolaan, ja hieman ennen Lokakuun vallankumousta Otto Ville Kuusiseen, joista myöhemmin kehittyi Suomen kommunistisen liikkeen merkittävimpiä teoreetikoita.

Kuitenkaan ennen Lokakuun vallankumousta Suomen sosiaalidemokraatit eivät olleet teoreettisesti vielä bolshevikkien tasolla. He olivat vielä jokseenkin 2. Internationaalin dogmatismin vaikutuksen alaisena. Tämä osaltaan vaikutti myös Suomen työväen vallankumouksen tappioon. Silti Kuusinen, Sirola ym. olivat sosiaalidemokraateiksi verrattain radikaaleja. Ja päästyään selville Leninin teoriasta, ottivat sen omakseen ja tekivät perusteellisen teoreettisen selvityksen siitä mikä vanhassa sosiaalidemokraattisessa liikkeessä oli ollut vialla. Näistä varmasti tunnetuin on Kuusisen hieno artikkeli, “Suomen vallankumouksesta: itsekritiikkiä”.

Itse asiassa he olivat vaistonvaraisesti lähentyneet bolshevikkeja pikkuhiljaa vuosien varrella. He tottakai tunsivat Leninin, ja Suomen sosiaalidemokraattinen puolue oli liittynyt vuonna 1917 bolshevikkien kehotuksesta imperialistista sotaa vastustavaan “Zimmerwaldin internationaaliin”. Myös se seikka, että bolshevikit puolustivat Suomen itsemääräämisoikeutta lähensi suomalaisia sosiaalidemokraatteja bolshevikkeihin.

Yhteistyö ja se miten hyvin Leninin teoria vastasi luokkataistelussa saatua kokemusta mahdollisti sen, että Suomen sosiaalidemokraattien paras aines pystyi ottamaan välttämättömän askeleen eteenpäin ja tulemaan periaatteellisiksi kommunisteiksi.

Jouduttuaan myöhemmin pakenemaan Suomesta Kuusinen ja Sirola jatkoivat Neuvostoliitosta käsin työtään Suomen kommunistisen puolueen johdossa sekä merkittävinä toimihenkilöinä mm. Kominternissa. Sirola myös toimi rehtorina Neuvostoliiton Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopistossa ja koulutti siellä Suomalaisia kommunisteja.

Yhteinen taistelu tsaarin yksinvaltiutta vastaan

Lenin ja bolshevikit olivat vuosia kannustaneet Suomen työläisiä ja talonpoikia vapaustaistelussa tsaarin valtaa vastaan. Jo 1901 artikkelissaan “Suomen kansan vastalause” Lenin tuomitsi tsaarin Suomeen kohdistamat sortotoimet.

Kun Lokakuun Suuri Sosialistinen Vallankumous kaatoi kapitalistien vallan Venäjällä, sai Suomi lopulta reaalisen tilaisuuden itsenäisyydelle. Suomalaisdelegaatio esitti  itsenäisyysjulistuksen, jonka Neuvostohallitus hyväksyi.

Lenin oli ollut useasti Suomessa piilossa tsaarin salaista poliisia ja sai siihen apua niin suomalaisilta sosialisteilta kuin itsenäisyyden kannattajiltakin. Kapitalistien Yle onkin kirjoittanut tästä varsin huvittavan otsikon: ”Ilman Suomen apua Lenin ei ehkä olisi tuhonnut Venäjää” – tietokirjailija avaa suomalaisten roolia venäläisterroristien suojelijoina”. Tuhosi Venäjän? Oli siis vääryys, että Lenin ja bolshevikit tuhosivat Venäjän hallituksen, joka alisti työläisiä eikä myöntänyt Suomelle itsenäisyyttä?

Lisäksi otsikko yhdistää Leninin terrorismiin. Tämä asiavirhe on joko tahallista valetta – jonka Yle suorittaa kapitalismin puolustamisen ja kommunismin mustaamisen tarkoituksessa – tai osoittaa täydellistä epäpätevyyttä. Terroristeja olivat suomalaiset “aktivistit” eli ns. aktiivisen vastarinnan kannattajat, jotka suorittivat pommi-iskuja ja poliittisia murhia. Heidän venäläinen vastineensa olivat narodnikit, jotka myös suorittivat samanlaisia terroritekoja. Narodnikit olivat Venäjällä marxistien kilpailijoita, eikä Lenin suinkaan kuulunut heihin. Lenin kirjoitti suuren määrän kirjoituksia narodnikkien teorioita ja toimintaa vastaan.

Lenin, Suomalaiset sosiaalidemokraatit, aktivistit sekä narodnikit olivat kyllä kaikki tsaarin vastustajia. On kuitenkin virheellistä laittaa heidät kaikki samaan kategoriaan. Panettelun ja asioiden sotkemisen välistä Yle antaa kuitenkin artikkelissa yhden kiintoisan tiedon: “Tunnetuin suomalaisten piilottelemista vallankumouksellisista oli Vladimir Lenin. Itse asiassa vuosina 1906–1907… hän oleili Suomessa peräti 26 kertaa”. Tämä antaa hyvän käsityksen siitä, kuinka tiivis yhteistyö oli Suomen ja Venäjän vallankumouksellisten kesken.

Bolshevikkien puoluekonferensseja pidettiin Suomessa useaan otteeseen mm. 1905 ja 1906. Myös vuoden 1905 vallankumouksen aikana tehtiin jonkin verran yhteistyötä. Bolshevikit puolustivat silloinkin Suomen itsemääräämisoikeutta.

Sosialistinen vallankumous Venäjällä ja Suomessa

Marraskuussa 1917 Suomessa puhkesi suurlakko, joka eteni lähes vallankumoukseksi. Sosiaalidemokraatit kuitenkin empivät ja antoivat tilanteen lipua ohitse. Kuitenkin tammikuussa 1918 luokkataistelu kehittyi väistämättä aseelliseksi yhteentörmäykseksi Suomen kapitalistien valkokaartin hyökätessä ja työläisten ja torpparien punakaartien puolustautuessa. Näin alkoi Suomessakin työväen vallankumous.

Punaiset saivat nopeasti yliotteen Etelän suurissa kaupungeissa ja perustettiin Suomen punainen hallitus, “kansanvaltuuskunta”. Se solmi diplomaattiset suhteet Neuvosto-Venäjän kanssa. Neuvostohallitus tietysti antoi sympatiansa sekä myös materiaalista apua Suomen työläisille. Saksalaisten hyökättyä Suomeen vallankumous kärsi tappion, mutta osan punaisista onnistui paeta Neuvosto-Venäjälle.

Suomalaiset puna-armeijassa


Suomalaiset kommunistit eivät suinkaan luovuttaneet taistelua vallankumouksen tappion jälkeen. Vallankumous oli onnistunut Venäjällä, ja he antoivat kaikkensa sen puolustamiseksi. Venäjän sisällissodassa Puna-armeija joutui puolustautumaan sekä valkoista armeijaa, että maahan hyökänneitä ulkomaisia imperialisteja vastaan. Myös kapitalistinen Suomi hyökkäsi 1918-20 ja 1921-22 Neuvosto-Venäjälle tarkoituksenaan valloittaa alueita Karjalasta.

Suomalaiset kommunistit taistelivat Puna-armeijan riveissä eri rintamilla. Heistä tunnetuin lienee Toivo Antikainen, eräs Suomen kommunistisen liikkeen merkittävistä johtajista. Antikainen valmistui ensimmäisenä suomalaisena Puna-armeijan päällystökursseilta ja hankki lisäkoulutusta Neuvosto-Venäjän Kansainvälisessä sotakoulussa. Hän osallistui mm. Pietarin puolustukseen 1919 ja hänen osastonsa niitti mainetta erityisesti torjumalla Suomalaisten valkoisten hyökkäyksen Aunuksessa 1921-22.

Yhteenveto

Lokakuun vallankumouksen opetukset mahdollistivat työväenliikkeen kehityksen seuraavalle asteelle. Vasemmisto-sosiaalidemokraattien luokkatietoisimmat useissa maissa, myös Suomessa, tulivat periaatteellisiksi kommunisteiksi ja karistivat 2. Internationaalin dogmatismin ja revisionismin pölyt yltään.

Lokakuun vallankumouksen seurauksena syntyi työväenvaltio, joka toimi kommunistien tukialueena, sekä kommunistinen internationaali. Nämä eivät kuitenkaan olleet pelkästään bolshevikkien lahjoja Suomen ja muiden maiden työläisille, vaan suomalaiset ja muut kantoivat myös kortensa kekoon ja osallistuivat työhön yhteisen liikkeen hyväksi.

“Olemme kuin piiritetyssä linnoituksessa, kunnes avuksemme ehtivät toiset kansainvälisen sosialistisen vallankumouksen taisteluosastot. Mutta näitä taisteluosastoja on, ne ovat monilukuisempia kuin omat osastomme, ne varttuvat, kasvavat ja vahvistuvat… Työläiset lähenevät hitaasti, mutta varmasti kommunistista, bolshevistista taktiikkaa, proletaarista vallankumousta…” (Lenin, Kirje Amerikan Työläisille).

Tomi Mäkinen

Työkansan Sanomat 13/2020

Lokakuun vallankumous ja suomalaiset – lyhyt katsaus vallankumoukselliseen yhteistyöhön

Hakutulokset “Lokakuun vallankumous ja suomalaiset – lyhyt katsaus vallankumoukselliseen yhteistyöhön

  • 20.11.2020 12:46:sta
    Permalink

    Leniniläisellä täsmällisyydellä ja poliittisella viisaudella laadittu artikkeli.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *