Nato-lieka lyhenee, sotavalmistelut etenevät

Eduskunta aloitti viime viikolla kenraalien ja Marinin hallituksen esittämän Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon käsittelyn. Aikaisempaan tapaan eduskuntapuolueiden yksimielisyys sen suurista linjoista säilyy tälläkin kertaa.

Käsittelyssä oleva selonteko jatkaa jo kolme vuosikymmentä jatkunutta lännettymistä: mahdollisimman lujasti kiinni Natoon, lisää aseita, suurempia sotaharjoituksia ja optio sotaliittoon.

Naton läsnäolo ja sotilaallinen toiminta Suomessa, Ruotsissa ja Itämeren alueella on lisännyt epävakautta  Euroopan pohjoisilla alueilla. Siitä esimerkkinä eduskunnan selontekokäsittelyn aikana tapahtunut USA:n armeijan maihinnousuharjoitus Ruotsin puolelta Viron rannikolle. Venäjä ei tätäkään provokaatiota katsonut syrjästä ja esitti vastalauseensa, sillä harjoitus sivusi myös Venäjän alueita.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta on yritetty poistaa Suomen ja Venäjän vuonna 1992 solmiman ns. naapuruussopimuksen tärkein kohta: ”Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan.”Yritystä on tälläkin kertaa.

On vaarallista, että Marinin viiden puolueen hallitus, jota on kutsuttu myös ”punavihreäksi”, sallii Naton julkiset ja salaiset sotaharjoitukset Suomen maaperällä. Yhtä vaarallista on sekin, että sama hallitus toteuttaa uusien hävittäjäkoneiden oston ja lisää armeijan menoja ensi vuoden alusta jopa yli 50 prosentilla.

Hävittäjähankinnat ja muut armeijan menolisäykset eivät koske vain ensi vuotta. Ne rasittavat koko 2020-luvun valtion taloutta ja sitä kautta maan koko työväestöä.

Kommunistinen työväenpuolue on muistuttanut jatkuvasti työväen- ja rauhanliikkeen perinteisestä vaatimuksesta: rauhan puolesta sotaa vasaan. Vasemmistossa ja hallituksessa näyttää olevan kuitenkin voimia, joille rauhanvaatimus ja naapuriystävyys ovat arvottomia ja joilta historian opetukset ovat päässeet unohtumaan.

Työkansan Sanomat 13/2020

Pääkirjoitus