Pääkirjoitus: Kylmä sota vai imperialistinen vastakkainasettelu?

Yhdysvaltojen harjoittama imperialistinen ulko- ja sotapolitiikka on historiallinen tosiasia. Sitä on jatkettu riippumatta maan presidenttien puoluekannasta ja hallintojen vaihtumisesta. Imperialistisen otteen pitävyys kaikkialla maailmassa on varmistettu sadoilla sotilastukikohdilla, sodilla, vallankaappausten järjestämisellä ja hallitusten horjuttamisella.

Neuvostoliiton ja sosialistisen maailmanleirin nousun ja sitä voimalla vastustaneen Yhdysvaltojen aikakautta kutsutaan vielä nykyisinkin kylmän sodan ajaksi. Asevarustelu kiihtyi ja vastakkainasettelua hillittiin monilla hyvilläkin aloitteilla ja sopimuksilla.

Tuohon aikaan kuului myös lännen siirtomaavallan mureneminen ja mm. Afrikan maiden itsenäistyminen. Sitä ei olisi tapahtunut ilman Neuvostoliittoa, kansainvälistä solidaarisuusliikettä  ja Yhdysvaltojen verisesti vastustamia vapautusliikkeitä.

Tämän päivän maailman geopoliittinen ja kansainvälinen tilanne on aivan toinen kuin kylmän sodan aikana. Lännen imperialistinen politiikka jatkuu Yhdysvaltojen ja EU:n johtamana. Mutta sitä vastaan on noussut nopeasti kaksi muuta voimakeskittymää, Venäjä ja Kiina.

Nykyistä tilannetta voidaan kutsua imperialistiseksi vastakkainasetteluksi. Toisella puolella ovat Yhdysvallat ja EU, toisella Venäjä ja Kiina, yhdessä ja erikseen.

Viime päivien tapahtumat, Venäjän ja Kiinan vastaiset talouspakotteet, presidentti Bidenin möläytykset ja puuttuminen Euroopan energiahuollon turvaamiseen ovat entisestään kärjistäneet vastakkainasettelua.

Se mitä tapahtuu tänään maailmanpolitiikassa ja Euroopassa vaikuttaa suoraan Suomeen. Suomi oli kylmän sodan aikaa puolueeton ja aloitteellinen, presidentti Kekkosen sanoin ”Suomi toimii mieluummin lääkärinä kuin tuomarina” kansainvälisessä politiikassa ja kansainvälisissä ristiriitatilanteissa. Nyt tuosta järjen äänestä ei ole jäljellä mitään.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on sidottu Yhdysvaltojen ja EU:n päätöksiin ja niiden imperialistisiin tavoitteisiin. Se merkitsee Suomen viemistä Venäjän vastustajaksi. Ja mikä vaarallisinta, myös itään suuntautuvan sotilaallisen intervention alustaksi.

Kekkosen sanojen lisäksi on syytä myös muistaa Paasikiven toteamus :”Minulle on käsittämätöntä, ettei siellä kotimaassa ymmärretä, mihin asemaan olemme onnettoman sotamme takia joutuneet. Tahdotaanko tosiaan saada uusi sota, jonka jälkeen ei tarvita sotakirjailijoita eikä sotakirjallisuutta”.

Työkansan Sanomat 4/2021

Pääkirjoitus: Kylmä sota vai imperialistinen vastakkainasettelu?
Merkitty:    

Hakutulokset “Pääkirjoitus: Kylmä sota vai imperialistinen vastakkainasettelu?

  • 24.3.2021 15:07:sta
    Permalink

    Suomi on jäänyt täysin rähmälleen lännen suuntaan, ja se näkyy jopa ihmishenkinä, kun odotellaan kitltisti päätöksiä EU/USA:sta. Jos olisi pidetty normaaleja suhteita myös muualle, meillä olisi käynnistymässä tuotanto lisenssillä Sputnik-rokotetuotannon aloittamiseksi, ja saatu säännöllisesti Sputnikia jo jaettavaksi kansalaisille. Nyt olemme odotuspisteessä, ja odotamme jos suurpääoma on myötämielinen Suomen pokkuroinnille, ja lähettävät kovaan hintaan rokotteitaan ,joiden teho ei välttämättä mitä luvataan, ja hinnassakin huomattava epäsuhdanne suomalaisille veronmaksajille; Sputnik maksaa vain euron rokotekerta, kun Pfhiler jopa yli 10 euroa. Parjattu AstaZ pärjää pörssissä, ja annoshinta 5 euron luokkaa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentit käsitellään CleanTalk-pilvipalvelussa roskapostikommenttien suodattamiseksi. Näitä tietoja säilytetään palvelun lokitiedoissa 7 päivää jonka jälkeen ne poistetaan.