Elämme aikaa, jossa kapitalismi osoittaa raa’at epäinhimilliset puolensa.

Kapitalistien maailmanlaajuinen keskinäinen kamppailu markkinaosuuksista ja maaperän rikkauksista aiheuttaa sotia, joissa valtiot sotivat ja ajavat oman kapitalistiluokkansa etuja. Sodat ja toive paremmasta elämästä ajavat ihmisiä etsimään turvallisuuta ja parempaa elämää maapallon joka puolella. Tällä hetkellä katseet kääntyvät Ukrainan tilanteeseen.

Suomen porvariston pitkäaikainen haave asettua Venäjää vastaan hakemalla sotaliitto Natoon liittymistä tulee työtätekeville taloudellisesti raskaaksi, puhumattakaan maamme puolueettomuuden menettämisestä ja joutumisesta mukaan Naton ja USA:n sotaretkiin.   

Jo ennen Ukrainan tilannetta alkanut elinkustannusten nousu on mm. Venäjä -pakotteiden seurauksena voimistunut. Ruuan hinta nousi huhtikuussa kuusi prosenttia verrattuna vuodentakaiseen. Ja vielä nousee. Usea ennuste näyttää elintarvikkeiden hintojen nousun kiihtyvän. Puhutaan jopa kymmenen prosentin inflaatiosta.

Venäjältä EU-pakotteiden takia katkennut sähkön ja öljyn tuonti näkyy energian hinnassa. Kun ruokamenojen nousuun lisätään vaikkapa vain energian hinnan jyrkkä kasvu, liikkumisen ja asumiskustannusten kallistuminen, ollaan tutussa kapitalismin tilanteessa, jossa maksaja löytyy läheltä. Erityisesti työttömät, pienituloiset, eläkeläiset ja opiskelijat ovat vakavissa toimeentulovaikeuksissa.

Suomalaisen ”keskimääräisen” kuluttajan vuosimenot voivat korkean inflaation vuoksi kasvaa tänä vuonna 2500 eurolla. Meitä tuskin lohduttaa, että muualla EU-alueella nousu on ollut nopeampaakin.

Nykyinen kapitalismin kriisi, joka ei ole luonnon aiheuttama katastrofi vaan markkinatalouden luomus, koskee kaikkia työtätekeviä. Heikkoihin työehtosopimuksiin sidottujen työläisten reaaliansiot laskevat tänä vuonnakin, ja paljon. Ammattiliittojen johto tiesi jo sopimuksia hyväksyessään niiden laskevan reaaliansioita. Ay-liikkeen johdossa toimivat sosialidemokraatit ja vasemmistoliittolaiset asettuivat kuitenkin tukemaan kapitalistien etuja niiden kamppaillessa ulkomaisia kapitalisteja vastaan. ”Kilpailukyky on säilytettävä”, vaativat nämä puolueet oikeistolaista politiikkaa tekevässä maan hallituksessa ja eduskunnassa.      

Näyttääkseen ”hyvältä” hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta. Indeksitarkistus tehtäisiin ajalle 1. 8.2022-31.12.2022. Tarkistus koskisi mm. perusturvaetuuksia, kuten kansaneläkkeitä, kansaneläkejärjestelmän perhe-eläkkeitä ja lapsikorotusta sekä takuueläkettä. Esimerkiksi Kelan eläkkeet nousisivat tarkistuksen johdosta noin 3,5 prosenttia. Tarkistus ei koskisi työeläkkeitä.

Yksinasuvan kansaneläkkeen 24 euron ja takuueläkkeen 30 euron indeksikorotukset kuukaudessa eivät riitä korvaamaan menetystä. Pienituloisten ja perusturvan varassa olevien toimeentulo heikkenee jyrkästi entisestään. Köyhyys lisääntyy.

Ja vielä: Indeksikorotuksen ylimääräisyys tarkoittaa sitä, että vuoden 2023 alusta seuraava lakimääräinen indeksitarkistus tehtäisiin normaalisti, eikä ”tällä ylimääräisellä indeksitarkistuksella olisi vaikutusta etuuksien määrään silloin tehtävän indeksitarkistuksen jälkeen”, todetaan hallituksen tiedotteessa.

Tämä pieni indeksitarkistuskin olisi esityksen mukaan siis väliaikainen. Näppärä konsti hallitukselta varmistaa, etteivät perusturvaan liittyvät menot pääse kasvamaan jatkossa liikaa.

Asevarusteluun ja Nato-hankkeisiin kylläkin varoja syydetään. Sillä miten nyt autetaan pienituloisia, on aikamoinen ero esimerkiksi yritysten saamiin miljoonien eurojen koronatukiin.  No joutuivathan yritysten omistajat sitten myös jakamaan itselleen osinkoja hyvästä tuloksesta!

Hannu Tuominen

Työkansan Sanomat 7/2022

Ei luonnon aiheuttama katastrofi – vaan kapitalismin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kommentit käsitellään CleanTalk-pilvipalvelussa roskapostikommenttien suodattamiseksi. Näitä tietoja säilytetään palvelun lokitiedoissa 7 päivää jonka jälkeen ne poistetaan.