Suomessa oli vuoden 2024 lopussa noin 1,66 miljoonaa eläkkeensaajaa, ja heistä noin 1,61 miljoonaa asui Suomessa. Eläkejärjestelmän pitäisi tarjota kaikille toimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta.
Monimutkainen ja vaikeasti avautuva järjestelmä koostuu pääosin työeläkkeestä, kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Hallituksen eläkejärjestelmään kaavailemat heikennykset näkyisivät eläkeläisen toimeentulossa kovina.
Kokoomuksen-perussuomalaisten hallitus nakertaa uusilla heikennyksillä eläkeläisten toimeentuloa, muiden leikkausten lisäksi. Julkisuudessa käynnistetty keskustelu on osa propagandaa, jolla ihmisiä käännytetään hyväksymään eläkkeiden leikkaukset.
Leikkausten ”suosittelijana” on vuonna 2014 valtioneuvoston nimeämä Talouspolitiikan arviointineuvosto, joka julkaisi kuukausi sitten ”riippumattoman arvion talouden tilasta ja harjoitetusta talouspolitiikasta”.
Arviointineuvoston johtopäätöksenä näyttää olevan, että Suomen rakentaneet eläkeläiset, ja myös tulevat eläkeläiset, ovat kuluerä ja ryhmä, joka on ajanut maamme talouden ”tarkkailuluokalle”. Se ei tunnista syyksi hallitusten oikeistopolitiikkaa ja valtavaa asevarustelua.
Asiantuntijoiden mielestä eläkevastuita tulisi ainakin reilusti laskea. Se tietäisi eläkeläisten toimeentulolle vakavaa uhkaa.
Julkisuudessa erilaiset ”asiantuntijat” myötäilevät valtiontalouden taloudelliseen ahdinkoon ajaneen kokoomuksen-perussuomalaisten hallituksen tavoitteita. Tavoitteena ”asiantuntijaperusteisella” propagoimisella on vakuuttaa ihmisiä välttämättömyydestä tulevien eläkkeiden tason alentamiseksi ja niistä syntyvien säästöjen kohdentamista Suomen kapitalistisen talouden pelastamiseksi.
Jo eläkkeellä olevien eläkkeiden heikentäminen indeksileikkurilla on myös asiantuntijoiden sanavarastossa. Työeläkeindeksiin sekä kansaneläkeindeksiin on sidottu suuri joukko erilaisia eläkkeitä, tukia ja korvauksia, joten indeksien laskeminen vaikuttaa laajasti muiden tukien heikkenemiseen.
Eläkeläisten kurittamista ja toimeentulon heikkenemistä valmistellaan pitämällä esillä mm. mahdollisuutta tulevien eläkkeiden pienentämistä palkkakertoimen näpelöinnillä.
Palkkakertoimella tarkistetaan alkavien työeläkkeiden perusteena olevat aiemmat vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasolle. Palkkakerroin myös vaikuttaa laajasti muihin tukiin, kuten sairaus- ja vanhempainrahoihin.
Eikä siinä vielä kaikki. Jos keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä. Alimman eläkeiän täytettyään työtätekeviä yritetään vielä alistaa työuran jatkamiseen.
Jatkaminen kun korjaisi elinaikakertoimen aiheuttamaa eläkkeen pienentymistä. Se nostaisi hiukan tulevaa eläkettä, mutta pienentäisi eläkevastuita, koska aika eläkkeen alkamisesta kuolemaan lyhenisi. Samalla se tarkoittaa elinaikaisen työajan pidentämistä.
Eläkeläisten kurittaminen ja eläkkeiden tason heikentäminen on törkeä loukkaus ikäihmisten toimeentuloa kohtaan. Eläkeläisjärjestöissä on nyt tosissaan asetuttava valmisteilla olevia eläkeheikennyksiä vastaan. Heikennysten sijaan eläkkeiden tasoa on nostettava. Enää ei ole mahdollista olla hiljaa.
Kannanotot ovat vain sanoja, ellei mukana ole eläkeläisjärjestöjen aito, toimiva yhteisesiintyminen eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi. Eläkeläisjärjestöjen on toimittava yhdessä siten, että eläkeläisten joukkovoima saadaan puolustamaan eläkkeiden tason nostoa. Politiikkojen tavoitteille ei saa antaa periksi. Ei nyt, eikä seuraavien hallitusten aikana.
Hannu Tuominen
Työkansan Sanomat 2/2026