Luokkataistelu – ei uhrauksia sotatalouden hyväksi palkoissa, eläkkeissä, ammattiliitoissa ja sosiaalisissa oikeuksissa.

Eurooppa valmistautuu sotaan. Tämän osoittavat selvästi noudatettu strategia, erilaiset saatavilla olevat taloudelliset tiedot ja hallitusten lausunnot.

Kaikki nykyisen Euroopan maat ovat kapitalistisia maita. Niitä hallitsee yksi ainoa periaate – kansallisten monopolien etujen puolustaminen ja niiden voittojen varmistaminen. Monet näistä maista ovat toistaiseksi liittyneet Euroopan unioniin pyrkiessään parantamaan kilpailukykyään kapitalistisiin kilpailijoihinsa, kuten Kiinaan ja Yhdysvaltoihin, nähden.

Euroopan unionin tavoitteena on puolustaa tietyn kapitalistiryhmän etuja määrätyssä historiallisessa käännekohdassa.

Euroopan talouden militarisoitumista koskevat arviot on muotoiltava tässä yhteydessä. Kapitalismi ei ole kyennyt saavuttamaan vuoden 2008 kriisiä edeltänyttä kasvua, kasautumista tai voittoa. Lisäksi sitä uhkaa seuraavan ylituotantokriisin varjo. Kapitalistien väliset yhteenotot markkinoiden, kuljetusreittien ja raaka-ainelähteiden hallinnasta kärjistyvät. Tästä syystä uusien ja väkivaltaisempien sotilaallisten konfliktien vaara kapitalististen valtojen välillä kasvaa eksponentiaalisesti.

Tällä hetkellä kaikki Euroopan maat, vahvimpien eli Saksan, Britannian ja Ranskan johdolla, kiihdyttävät kansanvastaisia uudistuksia sotilasmenojen lisäämiseksi ja imperialistien välisten kiistojen ratkaisemiseksi tarvittavien talouden alojen vahvistamiseksi.

Raportissaan sotilasliitto Nato kertoo kyynisesti, että ”kysymys ei ole siitä, taistelevatko he, vaan siitä, minkä tulevaisuuden puolesta he taistelevat, ja jos heitä ei vakuuteta taistelemaan, meidän on pakotettava heidät taistelemaan”. Naton jäsenmaat ovat sitoutuneet saavuttamaan 5 prosenttia BKT:stä sotilasmenoihin. Monet ylittävät jo nyt 2 prosenttia.

Useimmissa Euroopan maissa tällaisia lukuja nähtiin viimeksi sodan aikana tai juuri ennen sitä. Esimerkiksi edellisen kerran tällaisia lukuja kirjattiin sotilasmenoihin Ranskassa vuonna 1953, kun se toteutti siirtomaakampanjoita Kaakkois-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa, ja Saksassa vuonna 1963, kun Länsi-Saksa otti yhteen sosialistisen Saksan kanssa.

Euroopan unioni mobilisoi valtavia resursseja sotaan. ”ReArm Europe” -suunnitelmassa – joka on kosmeettisista syistä nimetty uudelleen ”Readiness 2030” -suunnitelmaksi – kaavaillaan 800 miljardin euron käyttöä sotateollisuudelle.

Nyt hyväksyttävien sääntöjen avulla Euroopan maat voivat ohittaa sotilasmenoista aiheutuvat alijäämätavoitteet. Budjettirajat koskevat vain sosiaalimenoja, kun taas sotilasmenoja tai lainanantajien velkojen maksua ei ole rajoitettu.

Lukuisat Euroopan hallitukset ovat myöntäneet, että tällaisella eurooppalaisella asevarusteluprosessilla on kielteisiä vaikutuksia sosiaalimenoihin.

Tämän näkemyksen ilmaisi Saksan liittokansleri Friedrich Merz, kun hän sanoi, että ”hyvinvointivaltiota ei voida enää ylläpitää”, Belgian pääministeri Bart de Wever, kun hän sanoi, että ”hyvinvointivaltio … romahtaa… ellei käytäntöjä muuteta”, ja myös Ranskan talous- ja valtiovarainministeri Éric Lombard, kun hän vastasi siihen, onko Euroopassa sotatalousjärjestelmä, sanomalla, että ”se ei ole, mutta sen pitäisi olla”.

Euroopan maiden työväenluokka menettää oikeuksiaan nopeasti. Vuonna 2022 reaalinen ostovoima laski keskimäärin 4,3 prosenttia, ja vuonna 2023 vielä 0,7 prosenttia. Yli kolmea miljoonaa työntekijää ei ole suojattu millään työehtosopimuksella, koska ammattiliittoihin kuuluminen on vähentynyt ja työehtosopimuksia vastustavat lait ovat yleistyneet.

Samaan aikaan työläisten vastaisia uudistuksia tulee nopeasti yksi toisensa jälkeen. Kreikan hallitus on hiljattain edistänyt 13 tunnin työpäivää ja vuosityöajan lisäämistä EU:n direktiivin perusteella. Portugalin hallitus hyväksyi ankaran työuudistuksen, joka lisää irtisanomisen helpottamista ja työvoiman joustavuutta.

Työväenluokan tulisi vastustaa voimakkaasti niitä uhrauksia, joita kapitalistit vaativat meiltä sotiensa puolesta.

Meidän pitäisi vastustaa uhrauksia ja sekaantumista Naton ja EU:n sotateurastamoihin, puolustaa työpaikkojen palkkoja ja työehtosopimuksia, joita saamme työstämme, ja sosiaaliturvaoikeuksiamme.

Meidän pitäisi taistella voimakkaasti työn tuottaman vaurauden siirtämistä pääoman taskuihin, heidän sotakoneistolleen, pyrkiä kukistamaan kapitalismi, lopettaa riisto ja tehostaa taistelua sosialismin puolesta.

Henkemme on vaakalaudalla.

Kommunistinen työväenpuolue (Ktp) on ECA:n jäsenpuolue.