Jos haluat voittoja, valmistaudu sotaan. Vaikka Suomen hallituksen työntekijöitä vastaan suunnattu käänne ei tapahtunut yhdessä yössä, se on kuitenkin kiihtymässä.
Nykyisen hallituksen uuden – ja viimeisen – talousarvioesityksen myötä näemme jälleen kerran, että ”säästökuuri” (Rika Purra, ps.) jatkuu. Tämä politiikka jäädyttää eläkeläisten tulot, pitää työntekijöiden palkankorotukset inflaatiota alhaisempina ja johtaa leikkauksiin julkisella sektorilla.
Samaan aikaan on käynnistymässä uusi aalto suomalaista ja EU-myönteistä kansalliskiihkoilua, ja venäläisvastaisia tunteita lietsotaan. Kaiken tämän tarkoituksena on valmistaa suomalaisia henkisesti tuleviin vaikeuksiin.
Kattavan sotatalouden luominen, jossa aseteollisuus ja puolustusbudjetti ovat vain jäävuoren huippu, tasoittaa tietä Suomen aineelliselle valmiudelle osallistua tuleviin sotatoimiin, joissa ”köyhät toimittavat ruumiit”.
Ydinenergialain muutokset mahdollistavat ydinaseiden varastoinnin Suomessa, mikä on uusin lenkki Naton integroinnissa. Vaikka Suomi luopui kaikesta ”puolueettomuuden” näennäisyydestä 1990-luvulla, tämä nostaa sotilaallisen eskaloitumisen uudelle tasolle. Sotilaallisen eskaloitumisen tikkailla on kuitenkin vielä monia askelmia kiivettävänä, ja tämän maan työväen tehtävänä on vastustaa suomalaisia kapitalisteja ja heidän poliitikkojaan joka käänteessä. Itse asiassa maaperä on harvoin ollut näin hedelmällistä uudelle rauhanliikkeelle.
Mutta sota on kapitalistiluokan elämäntapa, ja olisi naiivia luulla, että mikään vastarinta voisi lopulta kukistaa heidän sotasuunnitelmansa. Porvaristolle sota on yksinkertaisesti numeropeliä, jossa asekauppojen, infrastruktuurin ja jälleenrakennussopimusten tuomat valtavat voitot – puhumattakaan kaiken rahoittamiseen tarvittavista valtavista lainoista – muodostavat väistämättömän pyörteen. Loppujen lopuksi porvaristo ei kuole juoksuhaudoissa tai työskentele yhä kauheammissa olosuhteissa; se on työväenluokka, jonka on maksettava lasku.
TKS 6/26 Pääkirjoitus