Jälleen itsenäisyyspäivänä noin 1 500 ihmistä osallistui rohkeasti Helsinki ilman natseja (HIN) -mielenosoitukseen, vaikka poliisi oli sen taas kieltänyt, ja edellisen vuoden esimerkki osoitti merkittävän poliisiväkivallan vaaran. Tämä osoittaa kansanjoukkojen ymmärtävän fasismin vastustamisen tärkeyden, ja olevan valmiita toteuttamaan sitä repression uhasta huolimatta.
Fasismi on saanut valtiolta lähes avointa tukea nykyisen hallituksen valtaan tulon jälkeen. Hallituksessa on useita puoliavoimia fasisteja, ja nämä henkilöt ovat saaneet osakseen tukea hallitustovereiltaan. Tämä kapitalismin näkyvä kehitys fasismia kohti on varmasti pakottanut monet kiinnostumaan radikaalista politiikasta ja huomaamaan liberalismin kestämättömyyden kansan etujen turvaajana.
Ei ole lainkaan yllättävää, ettei medialta tai poliitikoilta ole herunut ymmärrystä kansanjoukkojen toiminnalle. Media on suosinut ja myötäillyt poliisin raportteja tapahtuneesta, julkaisten näiden valheellisia selityksiä omasta ja mielenosoittajien toiminnasta. Mielenosoittajia taas ei haastateltu ollenkaan.
Poliisi on mediassa yrittänyt tehdä itsestään uhria, valittanut, että heitä kohtaan on oltu väkivaltaisia. Se on kuitenkin ilmeisen kykenemätön arvioimaan omaa toimintaansa. Poliisi on ilmoittanut julkisesti olevansa valmis käyttämään voimakeinoja mielenosoittajia kohtaan (mikä hyvin selkeästi toteutui), mutta on myös kiistänyt käyttäneensä väkivaltaa ollenkaan vastatessaan HIN-järjestäjien syytteisiin.
Todellisuudessa poliisi mm. ratsasti hevosilla mielenosoittajia päin, kuristi useita henkilöitä ja käytti tarpeetonta väkivaltaa pidätystilanteissa.
Media on myös antanut harhaanjohtavan kuvan poliisin osallistumisesta fasistisen kulkueen hupeihin. Töölöntorilla poliisi varasti mielenosoittajilta lippuja ja banderolleja ja antoi nämä 612-kulkueelle, joka sai vapaasti polttaa ne.
Kuitenkin mediassa on väitetty, ettei poliisi olisi ollut mitenkään osallinen kaluston tuhoamiseen, vaan että nämä jopa yrittivät estää sen. Pienestä yksityiskohdasta ei luulisi olevan syytä valehdella, mutta tässä tapauksessa todellisuus olisi paljastanut ikävästi poliisin oman poliittisen taipumuksen.
Vaikka media on osoittanut erityistä uskollisuutta valtion sylikoirana, ovat poliitikot, erityisesti perussuomalaiset, valittaneet uutisoinnista. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho Iltalehdelle antamassaan haastattelussa syytti toimittajia tapahtuman katsomisesta punavihreiden lasien läpi.
Hallo-aho kuvailee natsikulkuetta rauhanomaiseksi joukoksi, jonka vastakohtana on rikollinen, “äärivasemmistolainen” mielenosoitus. Hänen kasvonsa ovat suorastaan häpeästä vihreät, kun hän yrittää olla sanomatta sanaa ‘fasisti’.
Töölöntorin tapahtumat ja hallituksen ja median niihin antama vastaus tulevat vain kasvattamaan ideologista kuilua työläisten ja porvariston välillä. Kansan suuri enemmistö on sympaattinen fasismin vastaiselle taistelulle ja pitää poliisin toimia tuomittavina.
Kriisissä olevasta kapitalismista ei porvaristolla ole nousua, joten sen on jatkettava kaivuuta alaspäin, omaan hautaansa. Toisaalta joukot saavat tärkeää taistelukokemusta epätoivoisen porvariston kovenevista repressioista.
Sanni Riihiaho
Työkansan Sanomat 8/2024
Kun muistaa, että elämme porvarillisessa yhteiskunnassa ja Poliisin tehtävänä on suojella tätä porvarillista yhteiskuntaa, niin Poliisin toiminta on ihan rationaalista.
”Natsit” on valkoinenkaarti ja niiden viholliset on uhmakkaita punaisia. Valkoisen Suomen Poliisin työ on pitää kapinointiin taipuvaiset punaiset kurissa ja natsit/valkoinenkaarti auttaa valkoisen Suomen Poliisia tässä työssä. Tämän takia valkoisen Suomen Poliisi ja valkoisen Suomen porvarimedia on ”natsien” puolella.
Kovien otteiden tehtävänä on iskostaa kapinointiin taipuvasten punaisten mieliin, että jos ne ei ole kiltisti hiljaa, niin sitten ne saa turpiinsa. Kyse on psykologisesta luokkasodankäynnistä, jolla valkoiset haluaa opettaa punaisille, että vastarinta on turhaa ja turhasta vastaan pullikoinnista saa vaan itelleen pipin.