Kevään poliittiset lakot hallituksen eli oikeastaan Elinkeinoelämän keskusliiton suuryritysten ajamia lainmuutoksia vastaan lopahtivat nolosti. SAK nöyrtyi pääoman edessä täydellisesti. Tästä seuraa, että työsuhteisiin liittyviä lakeja huononnetaan monin tavoin.
Eduskuntaan on valittu lähinnä työläisten äänin oikeistolainen, jopa äärioikeistolainen enemmistö. Sen vankkumattomalla tuella Purran ja Orpon johtama hallitus muuttaa nyt lakeja kauttaaltaan porvariston etujen mukaisiksi sekä työ- ja sosiaalipolitiikan alalla että poliisivallan ja militarismin edistämiseksi.
Lakko-oikeuden kiristäminen
Ammatillisen työväenliikkeen kannalta keskeinen muutos on työrauhavelvollisuuden laajentaminen jopa kansainvälisiä sopimuksia rikkoen. Tärkeimpiä muutoksia ovat työehtosopimuslakiin (TEhtoL) säädetyt lisäpykälät, joilla rajoitetaan voimakkaasti myötätuntotyötaisteluja (tukilakkoja) sekä poliittisia työtaisteluja.
Nykyisiä hyvityssakkomääriä laittomista lakoista korotetaan moninkertaisiksi. Uudet lakkosakot liitoille ja osastoille ovat vähintään 10.000 ja enintään 150.000 euroa kustakin työtaistelutoimesta. Uutena rangaistuksena tulee vielä yksittäiseltä työntekijältä otettava 200 euron ns. hyvitys osallistumisesta laittomaksi todettuun työtaisteluun. Tämä on työoikeudessa ennen kuulumatonta. Vakiintunut periaate on ollut, että yksilö ei joudu vastuuseen kollektiivisista toimista.
TEhtoL:n uudeksi 8a §:ksi on säädetty myötätuntotoimien mielivaltainen rajoittamismahdollisuus. Lainkohdan mukaan tukilakkoja ei saa toimeenpanna niin, että työnantajalle tai tämän sopimuskumppanille aiheutetaan ”suhteettomia” vahingollisia seuraamuksia.
Suhteettomuutta arvioidaan vastedes tuomioistuimissa ensinnäkin sen mukaan, olisiko suppeampi myötätuntotoimi riittävä pääriidan piiriin kuuluvaan työnantajaan kohdistuvan vaikutuksen aikaansaamiseksi. Pääriita tarkoittaa alkuperäistä työtaistelua, jota ollaan tukemassa omalla työtaistelulla, kuten tukilakolla tai käsittelysaarrolla. Toiseksi katsotaan suhteettomaksi sellainen työtaistelu, jolla ei olisi välitöntä vaikutusta pääriidan työnantajaan. Siis myös tehoton tukitoimi olisi kielletty.
Oikeastaan koko ammattiyhdistysliike perustuu toisten tukemiseen, solidaarisuuteen ja yhteisvastuuseen. Isku myötätuntotyötaisteluihin on vakava hyökkäys ay-liikkeen olemassaoloa vastaan. Tavoitteena on selvästi yhteiskunta, jossa jokainen valvoo vain omia etujaan – ja niitäkin rajattujen ”pelisääntöjen” mukaisesti sakkojen uhalla.
Toinen uusi lainkohta on TEhtoL 8b §. Sen mukaan poliittinen työtaistelu saa kestää työnseisauksena vain 24 tuntia ja muunlainen työtaistelu (jarrutus, ylityökielto, vuoronvaihtokielto, saarto) vain kaksi viikkoa. Uusiminen samassa asiassa on kielletty.
Kaikenlaisten poliittiseen päätöksentekoon kohdistuvien työtaistelujen kieltäminen rikkoo kansainvälisiä sopimuksia, kuten Kansainvälisen Työjärjestön ILO:n sopimuksia, jotka sitovat Suomea.
Työriitalaki
Myös uusia kieltoja koskee sanktio, hyvityssakkoa 10.000–150.000 euroa. Se koskee jopa sopimuksettomana aikana järjestettyjä työtaisteluja. Työriitojen sovittelulakiin otettiin uudet pykälät (samoin 8a ja 8b §), joilla loukataan rajusti vapaata kansalaistoimintaa.
Kun alan työehtosopimus työrauhavelvoitteineen ei ole voimassa, järjestöt voidaan haastaa käräjäoikeuteen ja vaatia ”hyvitystä” mainitut summat oikeuskuluineen. Sopimusten aikana asiat käsittelee työtuomioistuin ja tuomitsee hyvityssakkoja. Hyvitys ja samanlaisten asioiden käsittely eri tuomioistuinlinjoilla lisää sekamelskaa ja epävarmuutta työelämässä.
Uudet säännökset ovat epätäsmällisiä ja hämäriä. Ne poikkeavat myös vallitsevista lainopillisista käsitteistä. Monet professorit, työntekijäjärjestöt ja myös työtuomioistuin ovat arvostelleet ankarasti nyt säädettyjä lakeja. Eduskunnan selvä enemmistö ei tästä piittaa, vaan hallituksen röyhkeä epädemokraattinen linja pitää.
Työelämään on säädetty toimintaoikeuksien rajoitusten lisäksi lukuisia huononnuksia, kuten paikallisen sopimisen edistäminen, työttömyysturvan heikentäminen sekä irtisanomisten ja määräaikaisten työsopimusten helpottaminen. Ne vaativat oman käsittelynsä ja tilansa.
Näkymät
Mielestäni tässä mainitut lainmuutokset ovat tärkeimpiä, ja ne merkitsevät käännettä koko työmarkkinakäytännössä. Näennäinenkin tasapuolisuus ja ns. pariteetti-ideologia on häviämässä. Ay-liikkeen rooli kutistuu sellaiseksi, kuin se oli sata vuotta sitten.
Sen tehtävä on lähinnä tulonjakokamppailu, palkankorotusten vaatiminen tarvittaessa voimatoimin. Tulopolitiikan loppuminen merkitsee tosin sitäkin, että ay-liike tuskin enää menee alentamaan palkkoja ”yhteisten talkoiden” nimissä. Käsitykseni on, että poliittisen puolueen merkitys kasvaa. Tarvitaan puolue, joka ei ole pelkkä sosiaalipolitiikan pikkureformien ajaja.
Kalevi Hölttä
Ps. Eduskunnan porvarienemmistö hyväksyi ”lakkolait” 8.toukokuuta. Lait tulivat voimaan 18. toukokuuta. Hallituksen ja eduskunnan porvareilla oli kova kiire työläisten taisteluoikeuksien kaventamiseksi.
Työkansan Sanomat 4/2024
