Ihmiskunnan historiassa tapahtui 18.maaliskuuta 1871 ensimmäisen kerran, että työväestö piti hallussaan valtiollista valtaa. Kommuuni syntyi alkuvoimaisesti, kun Ranskaa koetteli voimakas kapitalistinen kriisi.
Ranskan työväestöä koetteli joukkotyöttömyys ja maa kärsi Saksaa vastaan käytävän sodan seurauksista. Raivoisa tyytymättömyys nosti pariisilaiset kapinaan, joka siirsi vallan työväestön ja sen liittolaisten käsiin.
Alussa kommuunia tukivat muun muassa Saksaa vastaan taistelevat isänmaanystävät, pikkukauppiaat ja monarkian palauttamista pelkäävät porvarit. Myöhemmin vastarinta, mikä Euroopan porvaristossa syntyi, pelästytti työväen nämä liittolaiset irti kommuunista.
Vain Pariisin työläiset pysyivät loppuun saakka uskollisena asialleen. Kommuunin johtajien vähäisestä yhteiskunnallisesta kokemuksesta huolimatta kävi varsin nopeasti ilmi, että proletariaatti ei voi hallita, ellei se pyri pääoman herruuden kukistamiseen ja kapitalismin perustojen hävittämiseen.
Koko porvarillinen Ranska, tehtailijat, pörssimiehet ja jopa varkaat yhdistivät voimansa kommuunia vastaan. Porvarillinen liittoutuma pystyi nostamaan propagandallaan Ranskan talonpojat ja maaseudun pikkuporvariston Pariisin kommuunia vastaan.
Jopa Saksa, joka oli sodassa Ranskan kanssa, vapautti sotavankeudesta tuhansia ranskalaisia vankeja käytettäväksi Pariisin kommuunin kukistamiseen.
Ranska oli pikkuporvarillinen maa ja työväenluokan valtaosalla ei ollut käsitystä tehtävistään ja niiden toteuttamiskeinoista. Puuttui aikaa miettiä ja toteuttaa kommuunille omaa ohjelmaa, koska kaikki aika kului puolustuksen järjestämiseen. Tämän takia Ranska pystyi porvariston tuella kukistamaan proletariaatin vallan Pariisissa toukokuun lopulla.
Luokkataistelujen historiassa kommuuni avasi kuitenkin kokonaan uuden sivun. Se osoitti työväestön kykenevän pitämään valtaa käsissään.
Kommuuni toteutti joukon uudistuksia, jotka osoittivat suunnan, mihin työväenluokan valta keskittyy ja pyrkii. Vakinaisen sotaväen kommuuni korvasi kansan yleisellä aseistamisella. Kirkko erotettiin valtiosta ja pappien valtion palkat lakkautettiin. Säädettiin laki, jolla omistajien jättämät ja seisauttamat tehtaat luovutettiin työläisille.
Kommuunin toiminnan erittelyn pohjalta Karl Marx perusteli väitteen, jonka mukaan voittaneen proletariaatin tulee murskata vanha valtiokoneisto.
Kun ennen Pariisin kommuunia Marxin ja Friedrich Engelsin tieteellinen sosialismi oli ollut vain yksi sosialismin virtauksista, niin kommuunin kokemukset antoivat ankaran iskun kaikille sosialismin pikkuporvarillisille muunnoksille.
Kommuunin opetukset nostivat tieteellisen sosialismin työväenliikkeen ideologiseksi pääsuuntaukseksi. Tarvittiin järjestynyt kommunistinen puolue johtamaan vallankumousta ja viemään sen voittoon.
Pariisin yllä liehuva punainen lippu merkitsi kuolemanvaaraa vanhalle riistojärjestelmälle.
Olli Krannila
Työkansan Sanomat 2/2026