Bolivian presidentinvaalit – Yhdysvaltojen imperialismin tappio


 Boliviassa lokakuussa järjestetyt presidentinvaalit päättyivät jo ensimmäisellä kierroksella Movimiento al Socialismo -puolueen (MAS) ehdokkaan Luis Arcen ylivoimaiseen voittoon. Arce astui virkaansa Bolivian presidenttinä  8.11.2020. Näin vuotta aiemmin maan armeijan ja oikeiston vallankaappauksessa ”väliaikaiseksi presidentiksi” nostettu Jeanine Añez sai lähteä.

Ennen vallankaappausta vuosina 2006-2019 Bolivian presidenttinä oli toiminut Evo Morales. Hänen presidenttikaudellaan maan bruttokansantuote kaksinkertaistui, köyhyys väheni huomattavasti, alkuperäisväestöön kohdistettu rasismi lientyi ja heidän oikeutensa lisääntyivät. Morales itse on alkuperäisväestöön kuuluva aimara-intiaani.

Aatteellisesti Moralesia voi kuvata vasemmistososialidemokraatiksi. Moralesin myös edustama ”pinkki aalto” on ollut 2000-luvulla trendinä eteläisessä Amerikassa, missä valtaan tulivat  hallitukset  joilla oli suunnilleen samankaltainen vasemmistolainen aatesuuntaus. Ulkopolitiikassa Moralesin aikaiset Bolivian hallitukset ylläpitivät hyviä suhteita niihin maihin, joissa hallitukset harjoittivat USA:n imperialismin vastaista politiikkaa. Näitä maita ovat mm. Kuuba ja Venezuela.

On huomattava, että Bolivian pieni  kommunistinen liike suhtautuu Moralesiin pääosin positiivisesti. Mutta on olemassa myös niitä, joiden mielestä hän edustaa vain ns. ”byrokraatista kapitalismia”.

Luonnonvarat kilpailun kohteena

2000-luvun vuosina maasta on viety öljyä ja kaasua. Luonnovarojen käytön lisäresurssina on nykyisin litium, jonka jalostus ja vientikilpailu johti osaltaan Moralesin syrjäyttämiseen. Litiumia käytetään sähköautojen ja pattereiden tuotannossa. Bolivian hallitus halusi pitää suuren osan voitosta itselleen ja tämä vihastutti länsimaiset yritykset. Yksi näistä yrityksistä oli Elon Muskin sähköautotuottaja Tesla.

Vuoden 2019 alussa Bolivian hallitus ja kiinalainen Xinjiang TBEA Group olivat sopineet jalostavansa yhdessä litiumia Boliviassa. Projekti maksoi noin 2,3 miljardia dollaria ja kiinalaiset olisivat omistaneet siitä 49 prosenttia. Tämä oli todennäköinen syy, miksi Morales syrjäytettiin saman vuoden lopussa mielenosoituksissa ja vallankaappauksessa, jossa häntä syytettiin vaaliväärennöksistä.

Vallan otti armeija, joka siirsi sen oikeistolaiselle väliaikaiselle hallitukselle. Itse Elon Musk tunnusti myöhemmin Twiterissä, että ”Me syrjäytetään kenet tahansa me haluamme”. Vallankaappauksen jälkeen maassa puhkesivat  Morales-myönteiset mielenosoitukset, jotka uhkasivat palauttaa voimalla vasemmistohallituksen. Moralesin MAS-puolue päätti kuitenkin palautta asemansa vaalien kautta.

Arce haluaa paluuta Moralesin aikaiseen politiikkaan

Vallan ottaneen oikeistohallituksen surkea koronaviruspolitiikka ja monet muut tekijät johtivat 2020 lokakuun presidentinvaaleissa Moralesin entisen talousministerin Luis Arcen ylivoimaiseen voittoon. Presidentti Arce on osoittanut,  että hän palauttaa maan siihen polittikaan jota oli harjoitettu ennen vallankaappausta.

Samaan aikaan kun Arce astui virkaansa, maan entinen presidentti Evo Morales palasi maanpaosta Argentiinasta. Samalla maan vallankaappauksen entinen ”väliaikainen presidentti” Jeanine Anez pidätettiin ja asetettiin syytteeseen kansanmurhasta.

Eteläisen Amerikan poliittinen tilanne luo jatkossakin tilanteita ja tapahtumia, jotka edellyttävät täsmällistä arviointia. Meidän kommunistien on hyvin tärkeätä ottaa huomioon nämä tapahtumat ja päätyä oikeisiin johtopäätöksiin. Tätä varten on jatkettava omien kaadereiden tietoisuuden parantamista ja oppia varovaisesti/kylmällä järjellä tulkitsemaan kapitalistisen maailman muutokset.

Lari Miniailo

TYökansan Sanoat 14/2020

Bolivian presidentinvaalit – Yhdysvaltojen imperialismin tappio
Merkitty:        

Hakutulokset “Bolivian presidentinvaalit – Yhdysvaltojen imperialismin tappio

  • 23.12.2020 13:28:sta
    Permalink

    Bolivian politiikan analysointi vaatii ehdottomasti laajemman kulttuuri-historiallisen aspektin, jotta ymmärtäisimme edes vähänkään maan sosio-kulttuuris-poliittisia liikehdintöjä ja jännitteitä. Evo Moralesin ajan lanseeraama filosofia luonnon oikeuksien laillistamisesta ihmisoikeuksien rinnalle ja ’vivir bién’ (elää hyvin) ajatus harmonisesta maaäitiä (pachamama) kunnioittavasta elosta, kuten koko dekolonisaatio-ajatukseen perustuva politiikka, olivat jo sinällään liian suuria paloja nieltäväksi monille kaupallisille intresseille.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentit käsitellään CleanTalk-pilvipalvelussa roskapostikommenttien suodattamiseksi. Näitä tietoja säilytetään palvelun lokitiedoissa 7 päivää jonka jälkeen ne poistetaan.