Nykymaailman kansainvälisestä poliittis-sotilaallisesta rakenteesta (Osa 1)

Kirjoitus on alunperin julkaistu Kommunistinen katsaus-lehdessä, joka on Kreikan kommunistisen puolueen (KKE) keskuskomitean teoreettinen ja poliittinen julkaisu. Työkansan Sanomat julkaisee ensimmäisen osan laajasta ja ajankohtaisesta artikkelista.

Erilaisten sosialismin vihollisten lupaukset ”rauhan ja vaurauden teistä”, jotka avautuvat kansoille Neuvostoliiton ja muiden Euroopan sosialististen maiden kaatamisen jälkeen, eivät ole koskaan olleet todellisuutta. Kolmen vuosikymmenen aikana ”modernista maailmastamme” on teknologisesta kehityksestä huolimatta tullut työväestöä kohtaan julmempi ja epäinhimillisempi.

Työväenluokan historialliset saavutukset on poistettu, kun taas peräkkäiset kapitalistiset kriisit ovat pahentaneet ihmisten sosiaalista ja taloudellista umpikujaa. Ympäristön tuhoaminen on jatkunut, yleensä vihreän kehityksen verukkeella. Julkiset terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmät ovat heikentyneet, mikä lisää esteitä sosiaalisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Joka vuosi kymmenet miljoonat ihmiset joutuvat hylkäämään kotinsa hyväksikäytön, sotilaallisten interventioiden ja tuhansiin kuolemiin johtavien sotien seurauksena.

”Nykyaikainen maailmamme” on kapitalististen tuotantosuhteiden leimaama maailma, missä suurilla yrityksillä – monopoleilla – on ratkaiseva rooli kunkin kapitalistisen maan talouselämässä, joka on integroitu ja jolla on oma asemansa maailman imperialistisessa järjestelmässä. Asema määrittyy  taloudellisen ja poliittis-sotilaallisen vahvuuden perusteella, mikä luo epätasaista riippuvuussuhdetta muihin maihin.

Niiden asema voi todellakin muuttua epätasaisen kehityksen takia, koska ”erilaisten yritysten, trustien, teollisuudenalojen tai maiden tasainen kehitys on mahdotonta kapitalismin vallitessa [1]”. Ja tietysti kapitalistien konflikti voitosta, mikä on kaikkien kapitalististen talouksien liikkeellepaneva voima, ei voi pysähtyä edes hetkeksi.

Monopolien välinen konflikti ja sodat

Kova konflikti markkinaosuuksien jakautumisesta kullakin alalla, kussakin maassa, kaikilla alueilla, ympäri maailmaa, on jatkuvaa taistelua hallita energiavaroja, mineraalivaroja, hyödykkeiden kuljetusreittejä jne. Tämä konflikti kattaa kapitalistisen talouden kaikki alueet, jopa rokotteet ja lääkkeet, kuten pandemian kehitys osoitti. Ja se leviää ympäri maailmaa.

Euraasiassa ja itäisellä Välimerellä, Persianlahdella ja eteläisellä Tyynellämerellä, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa, Arktisella ja Keski-Aasiassa on ristiriita vahvojen monopolien, kapitalististen valtioiden ja niiden liittoutumien välillä. Tämän konfliktin kiristyminen johtaa sotilaallisten keinojen käyttöön, mikäli kaupalliset ja taloudelliset ”sodat” ja erilaiset poliittis-diplomaattiset keinot eivät riitä.

Viime vuosina painopiste on edelleen ollut itäisellä Välimeren alueella johtuen Syyrian ja Libyan sodista sekä Yhdysvaltojen ja Israelin sotasuunnitelmista Irania vastaan. Toinen alue on Yhdysvaltojen osallistuminen Latinalaisessa Amerikassa Kuuban, Venezuelan ja Bolivian vastaiseen horjutukseen ja saartoon. Kolmas ovat Tyynenmeren maat, joissa Yhdysvallat on mukana Etelä-Kiinan merellä ja Taiwanissa. Neljäs Saudi-Arabian sota Jemeniä vastaan.

Samanaikaisesti tilanne Itä-Ukrainassa (Donbass), Kaukasuksella ja Länsi-Balkanilla pysyi potentiaalisena leimahduspisteenä. Imperialistisia suunnitelmia laaditaan myös Kyproksen ja Palestiinan kansoja vastaan. Ne ovat eläneet vuosikymmeniä ulkomaisessa miehityksessä.

Näissä olosuhteissa on tärkeää tuoda esiin uusia tietoja ja suuntauksia. Ja kun otetaan huomioon tämän artikkelin soveltamisala, käsitellään tietysti joitain porvarillisten ja opportunististen voimien edistämiä virheellisiä näkemyksiä ja sekaannusta.

Uusi Yhdysvaltojen ja Kiinan vastakkainasettelu

Suhteellisen uusi tekijä joka luonnehtii yhä enemmän kansainvälisiä suhteita on Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen vastakkainasettelun kärjistyminen. Yhdysvallat on edelleen kapitalistisen maailman voimakkain taloudellinen ja poliittis-sotilaallinen voima. Maan bruttokansantuote (bkt) on edelleen suurin muihin maihin verrattuna – arviolta 19,4 biljoonaa dollaria, mikä on 24,4 prosenttia koko maailmantaloudesta.

Yhdysvalloissa on tehokkaimmat asevoimat, joilla on laaja valikoima tappavia aseita; se huolehtii arsenaalinsa jatkuvasta nykyaikaistamisesta, sillä on suurin sotilaallinen budjetti, kuten myöhemmin osoitetaan, ja sotilaallinen läsnäolo kymmenissä maissa. Sillä on myös vahva ja kiistaton edustus kaikissa voimakkaissa kansainvälisissä sopimuksissa ja järjestöissä, jotka pyrkivät käyttämään poliittisia ja diplomaattisia keinoja monen- ja kahdenvälisellä tasolla vahvan etumatkan varmistamiseksi maan kilpailijoihin verrattuna.

Samaan aikaan Kiina vahvistaa sekä taloudellista että poliittista ja sotilaallista vahvuuttaan. Sen bkt:n arvioidaan olevan 12,2 biljoonaa dollaria, mikä on 15,4% maailman bruttokansantuotteesta. Vuodesta 2016 lähtien Kiinan talous on ostovoimapariteetiltaan maailman suurin. Kuten jäljempänä käsitellään, Kiina uudistaa asevoimiaan vähitellen ja on noussut sotilasmenojen suhteen toiselle sijalle Yhdysvaltojen jälkeen. Samalla Kiina lisää poliittisia ja diplomaattisia keinojaan vahvistaa asemaansa.

On selvää, että nämä kaksi valtaa, Yhdysvallat ja Kiina, jotka ovat ylivoimaisesti vahvimpia talouksia, kilpailevat keskenään ylivallasta. Kilpailu, jolla on periaatteessa taloudellinen tausta, heijastui niiden välillä käydyissä kauppakiistoissa. Kaikki tapahtui kahdenvälisessä kaupassa Kiinan kanssa, Yhdysvaltain kaupan alijäämän dramaattisen kasvun aikana.

Tältä pohjalta Yhdysvallat otti käyttöön kymmenien miljardien dollarien suuruisia tulleja kiinalaisille tavaroille. Niitä seurasivat samanlaiset kiinalaiset tullit yhdysvaltalaisille arvotuotteille ja kriisin lieventämissopimukset, jotka kaikki näyttävät olevan väliaikaisia.

Yhdysvallat keskittyy olemaan menettämättä asemaansa uuden tekniikan alalla ja siksi mm. tehostaa pyrkimyksiään sulkea Kiina 5G-verkkojen ulkopuolelle. Kaikki tuo tuottaa lähitulevaisuudessa valtavia voittoja monopoleille energiatehokkuuden alalla – televiestintä ja uudet tekniikat [2]. Kiina puolestaan edistää Silkkitietä tukeutumalla omiin suuriin monopoleihinsa.

Edellä mainitut tietysti heijastuvat poliittis-diplomaattisella ja sotilaallisella tasolla. On ominaista, että Yhdysvallat syytti Kiinaa koronapandemiasta, ”laajentumispyrkimyksistä”, ”demokraattisten oikeuksien” rikkomisesta jne. Toisaalta Kiina taloudellisten ja kaupallisten sopimusten välineellä pyrkii heikentämään perinteisiä Yhdysvaltojen liittoutumia. Tähän suuntaan Yhdysvallat mukauttaa oppiaan pitämällä Kiinaa tärkeimpänä kilpailijana, mikä ei muutu Joe Bidenin valinnalla  Yhdysvaltojen presidentiksi.

Yhdysvallat pyrkii peittämään tämän vastakkainasettelun antikommunistisilla, keksityillä ajatuksilla. Kiina taas hyödyntää kansainvälisten suhteiden ”demokratisoitumisen” ideologiaa globaalissa imperialistisessa järjestelmässä ja keskittyy tarpeeseen voittaa maailmassa ”yksinapainen maailma” ”moninapaisen” hyväksi.

Kahden maailman voimakkaimman talousvallan poliittiset argumentit herättävät monia kysymyksiä. Mitkä ovat syyt tähän vastakkainasetteluun? Voimmeko ajatella, että meillä on samoin kuin Neuvostoliiton aikoina kahden eri sosiaalipoliittisen järjestelmän kanssa samanlainen vastakkainasettelu, vahvimman kapitalistisen vallan ja sosialistisen vallan välillä? Työntekijöiden hämmennys näissä kysymyksissä on suuri, erityisesti maissa joissa kommunistiset puolueet pitävät Kiinaa edelleen sosialistisena maana tai maana joka ”rakentaa sosialismia kiinalaisilla ominaisuuksilla”.

Kaksi nykyisen kapitalistisen maailman voimaa

On syytä tarkastella lyhyesti Yhdysvalojen ja Kiinan vastakkainasettelun luonnetta. On erittäin tärkeää käsitellä Kiinan sosioekonomisen todellisuuden arviointia. Tosiasia on, että tänään Kiinassa vallitsevat kapitalistiset tuotantosuhteet huolimatta siitä, että hallitsevalla puolueella on ”kommunistinen” otsikko.

Vuodesta 2012 lähtien yksityissektori on tuottanut tasaisesti yli 60 prosenttia Kiinan bkt:sta [3]. Kiinan valtio on muodostanut täydellisen ”arsenaalin”, joka auttaa kiinalaisia ​​kapitalisteja. Se sisältää toimenpiteitä, jotka ovat samanlaisia ​​kuin muualla kapitalistisessa maailmassa. Ei siis ole sattumaa, että vuonna 2020 pandemian kiihdyttämän kapitalistisen kriisin keskellä kiinalaisten miljardöörien määrä on 596 ja ylittää ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen 537 miljardöörin määrän.

Julkaistun luettelon mukaan Kiinan voimakkaimpien kapitalistien käsissä ovat valtavat verkkokaupparyhmät, tehtaat, hotellit, ostoskeskukset, elokuvateatterit, sosiaalinen media, matkapuhelinyhtiöt ja niin edelleen [4]. Samalla virallisten lukujen mukaan työttömyys, joka leimaa kaikkia kapitalistisia talouksia, on 5,3 prosenttia ja hallituksen tavoitteena on pysyä alle 6 prosentin työttömyysasteessa [5].

Kiinassa on kymmeniä miljoonia vaeltavia sisäisiä maahanmuuttajia, arviolta 290 miljoonaa, jotka työskentelevät väliaikaisissa töissä ja saattavat jäädä työttömiksi. Heitä ei lasketa virallisiin tilastoihin vaikka he muodostavat 30 prosenttia maan työvoimasta [6].

Kymmenillä miljoonilla ihmisillä ei ole pääsyä nykyaikaisiin koulutus- ja sosiaalipalveluihin, kuten tekniseen, korkea-asteen koulutukseen ja terveydenhuoltoon, koska he ovat kaupallistettuja ja koska heidän tulonsa ovat hyvin pienet [7]. On ominaista, että terveydenhuollon alalla jolla Kuuba erottuu, lääkäreiden suhde 10 000 asukasta kohti on maailman korkein (82), Kiina kuuluu alhaisimpien maiden joukkoon (18) [ 8].

Juhlat äärimmäisen köyhyyden poistamiseksi kätkevät sen, että raja on 1,9 dollaria päivässä, kun taas Kiinan köyhyysaste saavuttaa 24 prosenttia, jos se lasketaan alle 5,5 dollarin päivätulojen perusteella [9].

Edellä mainittu verrattuna kiinalaisten miljardöörien ja miljonäärien ylellisyyteen osoittaa selvästi valtavan sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden ja hyväksikäytön, joka luonnehtii kapitalistista tuotantotapaa myös Kiinassa.

Joten kun puhumme Yhdysvalloista ja Kiinasta, puhumme kahdesta nykyisen kapitalistisen maailman voimasta. Kiina, joka on tällä hetkellä aktiivinen jäsen kaikissa kansainvälisissä kapitalistisissa liitoissa kuten Maailman kauppajärjestössä ja Maailmanpankissa, on läheisessä yhteydessä maailmanlaajuiseen kapitalistitalouteen [10]. Riittää, kun sanotaan, että pelkästään kiinalaisten käsissä olevat Yhdysvaltain joukkolainat ylittävät 1,1 biljoonaa dollaria.

Neuvostoliitto ja nykypäivän Kiina

Väitteet siitä, että Kiina noudattaa NEP-politiikkaa (kuten Neuvostoliitto teki) työskentelemällä yksityisen pääoman kanssa tuottajavoimiensa kehittämiseksi, eivät ole perusteltuja. NEP:n ja Kiinan nykyisen tilanteen välillä on valtavia eroja kuten kesto tai se, että NEP oli luonnostaan väliaikainen ratkaisu. Tätä Lenin korosti toistuvasti [11], eikä käsitellyt sitä osana sosialistista rakennetta, kuten nyt on kapitalististen suhteiden esiintyvyydestä Kiinassa, ideologisella rakenteella ”sosialismi, jolla on kiinalaisia ​​piirteitä”.

Lisäksi Leninin NEP-kaudella liikemiehet eivät saaneet olla bolshevikkipuolueen jäseniä. Tuona aikana hyväksytyssä Neuvostoliiton perustuslaeissa (1918 ja 1925) heiltä evättiin myös poliittiset oikeudet. Siis toisin kuin nykypäivän Kiinassa, missä kymmenet liikemiehet ovat parlamentissa ja kommunistisessa puolueessa.

Näin ollen Neuvostoliittoa ei voida verrata nykypäivän Kiinaan. Ei edes aikana, jolloin Neuvostoliitossa käsitteet ”markkinoiden”, hyödyke-rahasuhteiden ja ”rauhanomaisen kilpailun” vahvistamisesta kapitalististen maiden kanssa saivat etusijan kommunistisessa puolueessa ja maan johdossa.

Neuvostoliiton kytkentä maailman kapitalistiseen talouteen vaikutti sen poliittisiin päätöksiin ja kansainvälisiin suhteisiin, mutta Neuvostoliiton talouden kytköstä maailmantalouteen eikä sen kapitalististen suhteiden kehitystasoa voida koskaan verrata koon ja laadun suhteen nykypäivän Kiinaan.

Näin ollen uudella ”kaksisuuntaisella järjestelmällä” ei ole yhteyttä Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton väliseen vastakkainasetteluun, koska Yhdysvallat ja Kiina ovat nykyään törmäyskurssilla kapitalististen tuotantosuhteiden pohjalta. Em. suhteet hallitsevat niiden talouksissa ja johtavat taisteluun raaka-aineista, kuljetusreiteistä, markkinaosuuksista ja geopoliittisista vaikutuksista, mikä ei voi peittää sitä tosiasiaa, että imperialistisessa järjestelmässä on edessämme imperialistinen taistelu ylivallasta.

Yhdysvaltojen kiinnostus ostaa joukkovelkakirjojaan Kiinasta ja suuret Yhdysvaltain markkinat Kiinassa tuotettujen tuotteiden myyntipaikkana kulkevat käsi kädessä kahden vallan vastakkainasettelun kiristymisen kanssa, joka on luonteeltaan globaali. Se ilmenee samanaikaisesti monilla maailman alueilla ja kansainväliset monenväliset järjestöt ja sopimukset ovat yhä useammin mukana taistelussa. Tämä osoittaa, että kapitalististen talouksien keskinäinen riippuvuus voi kulkea yhdessä imperialististen ristiriitojen lisääntymisen kanssa.

Poliittinen linja ”lohikäärmeen kesyttämisestä” Yhdysvaltojen tekemien monenvälisten sopimusten avulla Keski- ja Etelä-Amerikan ja Tyynenmeren maiden kanssa ei ollut tuottanut odotettuja tuloksia. Tämä tapahtui jo ennen Donald Trumpia ja myöhemmin se korvattiin taipumattomalla kannalla Kiinaan. Joe Bidenin ilmaantuminen Yhdysvaltain uudelle presidenttikaudelle ja hänen edustamansa porvariston osa voivat muuttaa ”sävyjä”, saada aikaan muutoksia Yhdysvaltojen noudattamassa taktiikassa, mutta se ei missään tapauksessa keskeytä Yhdysvaltojen ja Kiinan välistä kovaa kilpailua.

Naton suunnitelmat ja sotilasliiton sisäinen taistelu

Euroatlanttisen imperialismin poliittis-sotilaallinen ”käsivarsi” tuo myös mukanaan uusia elementtejä ja toimia. Naton strategialle on ominaista suunniteltu laajentuminen ympäri maailmaa, sen laajentuminen uusilla jäsenillä, kumppanuuksien luominen kymmenien maiden kanssa ja valmiiden sotilasyksiköiden perustaminen.

Huolimatta raporteista, joiden mukaan Naton ensisijainen kohde on Islamilainen valtio ISIS ja muut vastaavat rikollisryhmät, on Venäjän ja Iranin vastaisia suunnitelmia edistetty. Näin tapahtui huippukokouksissa Varsovassa vuonna 2016, Brysselissä vuosina 2017 ja 2018 ja Lontoossa vuonna 2019. Kiina on myös osa näitä suunnitelmia. Naton tavoitteena on perustaa täysin varustetut jalkaväki-, ilma- ja merivoimien yksiköt, jotka voivat toimia millä tahansa Naton henkilöstön valitsemalla rintamalla.

Naton joukot pysyvät Afganistanissa ja Kosovossa. Sea Guardianin merivoimien toiminta jatkuu Välimerellä, SNMG2-laivasto toimii Egeanmerellä ja EU:n uutta SOPHIA-operaatiota tuetaan Libyassa. Naton nopean toiminnan joukkojen kokoonpano on nyt 40 000 sotilasta. Itä-Eurooppaan perustettiin 8 ”pääkonttoria”. Baltian maissa ja Puolassa käynnistettiin 4 monikansallista taisteluosastoa. Ja Naton läsnäolo Mustalla merellä vahvistui.

Nato on lisääntyvästi läsnä paitsi kolmessa entisessä Baltian neuvostotasavallassa (Viro, Latvia, Liettua) myös Georgiassa ja Ukrainassa. Vuoristo-Karabahin rauhansopimuksen myötä Naton jäsen Turkki vahvistaa poliittista asemaansa Azerbaidžanissa kontrolloimalla Mustanmeren ”kanavaa” Kaspianmerellä.

Samaan aikaan Yhdysvaltojen ja Saksan tai Yhdysvaltojen ja Ranskan tai Ranskan ja Saksan välillä on yhä enemmän ristiriitoja Naton sisällä. On myös muita merkittäviä ristiriitoja, kuten Turkin ja Ranskan tai Turkin ja Kreikan väliset. Ranskan Macronin lausunto ”Nato on aivokuollut” on tästä tyypillinen esimerkki. Toistaiseksi nämä ristiriidat on ratkaistu erilaisilla väliaikaisilla kompromisseilla, usein jännitteiden lieventämisen avulla, mutta ”sotku” on entistä monimutkaisempi. Ja tästä johtuen porvarilliset poliittiset voimat ja analyytikot haastavat imperialistisen saalistajaliiton toiminnallisuuden ja dynamiikan.

EU, pääoman unioni Euroopassa

Ristiriitoja syntyy myös EU:ssa [12]. Kriisin epätasainen ilmeneminen vaikuttaa voimatasapainon muutokseen. Saksan asema Ranskaan ja Italiaan nähden vahvistuu edelleen, koska monet tekijät vahvistavat euroalueen keskipakovoimia. Tämä ei kuitenkaan kumoa todellisia etuja, joita EU:n jäsenvaltioiden porvaristo sai suurilta yhtenäismarkkinoilta kansainvälisessä kilpailussa muiden imperialististen keskusten kanssa.

EU jatkaa heinäkuussa 2016 julkistetun ”globaalin strategian” toteuttamista. Se kohtelee maailmaa ”strategisena ympäristönään” ja arvioi, että muutokset liittoutumissa ovat parhaillaan käynnissä [13]. Kiinasta on tullut EU: n tärkein kumppani. Tämä kehitys samoin kuin Kiinan yleinen kansainvälisten suhteiden vahvistuminen edistää Yhdysvaltojen ja Saksan suhteiden lämpenemisen ja Euro-Atlantin liittoutuman yhteenkuuluvuuden käänteisiä suuntauksia.

Täyttääkseen kansainväliset tavoitteensa Euroopan monopolien tehokkaammasta tunkeutumisesta kolmansiin maihin EU on perustanut niin sanotun pysyvän rakenteellisen sotilaallisen yhteistyön PESCO:n [14]. Samanaikaisesti edistetään Ranskan innoittamaa ”Euroopan interventioaloitetta [15]”, jotta voidaan ohittaa yksimielisen päätöksentekomenettelyn aiheuttamat viivästykset imperialististen tehtävien pikaiseksi suorittamiseksi.

Nykyään EU on toteuttanut imperialistisia tehtäviä kolmella mantereella [16]. Viime vuosina on edistetty toimenpiteitä ns. ”strategisen autonomian” tavoitteen vahvistamiseksi yhteisten toimien yhteydessä Naton kanssa, joka on edelleen Euroopan turvallisuuden pääpilari.

EU:n markkinoiden tutkimusohjelmilla ja aseistamisen suunnittelulla, joka perustuu autonomisen sotilaallisen pätevyyden kriteeriin, vahvistetaan pyrkimyksenä vähentää riippuvuutta Yhdysvaltojen puolustusmateriaalimarkkinoista. Ns. Euroopan puolustusrahaston (EDF) rahoituksella, joka tarjoaa 5,5 miljardia euroa vuodessa ”EU: n puolustuskyvyn edistämiseksi”, on tärkeä rooli.

EU:n militarisointi syvenee ja ristiriidat lisääntyvät

Vuodesta 2018 lähtien on ollut käynnissä puolustusalan eurooppalainen teollisuuden kehitysohjelma (EDIDP), jonka tavoitteena on tukea EU:n puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja innovointia. Budjetissa on varattu 13 miljardia euroa unionin puolustusteollisuuden nykyaikaistamiseen ja EU:n jäsenvaltioita pyydetään varaamaan 2 prosenttia bkt:staan unionin aseistukseen, Nato-sitoumusten lisäksi.

PESCO:n tarkoituksena on parantaa jäsenvaltioiden niin kutsuttua ”sotilaallista liikkuvuutta” ”puuttua ulkomaisten kriisien kykyyn siirtää joukkoja, siviilihenkilöstöä, materiaaleja ja laitteita vapaasti ja nopeasti”. Painopisteenä on ”Koordinoidun vuotuisen puolustusarvioinnin (CARD)” käynnistäminen jäsenvaltioiden välisen puolustusyhteistyön vahvistamiseksi. Tämä mekanismi on samanlainen kuin eurooppalainen ohjausjakso [17], jolla pyritään valvomaan sotilassuunnitelmia.

Militarisoinnin etenemisestä kertoo myös perustettu Euroopan rauhanrahasto (EPF). Se on talousarvion lisäksi (monivuotinen rahoituskehys 2021-2027) uusi rahasto, joka tarjoaa 10,5 miljardin euron lisärahoituksen. Tällä mekanismilla rahoitetaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) toimet.

On edistetty myös Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälinen yhteistyö välinettä (Neighborhood, Development and International Cooperation Instrument), joka on tehokas väline EU:n ”toimille kolmansissa maissa”.

Samalla Britannian Brexit on tyypillisesti korostanut ristiriitojen kiristymistä EU:n sisällä. Nämä ristiriidat  ovat myös unionin ulkopuolisessa käytössä. Se näkyy mm. Yhdysvaltojen tuella Brexitille ja myös sen pyrkimyksissä edistää erillisiä sopimuksia EU:n jäsenvaltioiden kanssa ja määrätä pakotteita monopoleille Saksassa ja Ranskassa.

Kaikki edellä mainittu todistaa; EU on Euroopan imperialistinen keskus, joka huolimatta sisäisistä ristiriidoista toimii kaikkialla monopoliensa kannattavuuden puolesta, kaikkien jäsenmaidensa porvaristojen voiman vahvistamiseksi ja edistää imperialistisia suunnitelmia muilla alueilla.

Elisseos Vagenas, KKE:n keskuskomitean jäsen, kansainvälisten asioiden vastaava

Käännös: Lari Miniailo, Rauno Lintunen

Työkansan Sanomat 4/2021

Väliotsikot: Toimitus

[1]      V.I. Lenin, Collected Works, vol. 27, p.424

[2]     According to a report of Ericsson Consumer & IndustryLab by 2030 the global size of the 5G network market will reach $ 31 trillion.

[3]     People’s Daily, http://russian.people.com.cn/n3/2019/0306/c31518-9553049.html

[4]     Source: https://www.rbc.ru/business/15/10/2015/561fa1f19a7947fb43faa086

[5]      Li Keqiang, “Report on the government’s work” at National People’s Congress– Source: http://russian.people.com.cn/n3/2020/0605/c95181-9697762.html

[6]      Sources: https://regnum.ru/news/society/2972959.htmlhttps://www.vedomosti.ru/economics/articles/2020/06/16/832721-kitayu-borba-bednostyu

[7]                    There is a huge increase e.g. in private medical companies taking advantage of the need of employees for contemporary health benefits. From 2005 to 2016 the number of beds in private clinics increased from 6% to 22%. Source: https://carnegie.ru/commentary/81082

[8]      Source https://aif.ru/society/healthcare/kolichestvo_vrachey_v_raznyh_stranah_infografika

[9]      Source, World Bank: https://data.worldbank.org/indicator/SI.POV.UMIC

[10]     See: The international role of China: http://inter.kke.gr/en/articles/The-International-role-of-China/

[11]    V.I. Lenin, Collected Works, vol.44, p. 310 9th All-Russian Congress of Soviets

[12]    For the economic background of the contradictions, see the  article: “In the face of the new economic crisis: green new deal or socialism?”, Makis Papadopoulos, Kommounistiki Epitheorisi issue 4-5 / 2020

[13]   European Parliament resolution of 15th  January 2020 on the implementation of the Common Security and Defense Policy – annual report.

[14]    PESCO was established in December 2017 with the participation of 25 EU Member States including Greece.

[15]    The “European Intervention Initiative” was announced by France in June 2018 and involves France, Germany, Denmark, the Netherlands, Estonia, Portugal, Spain, Belgium and Britain.

[16]   These are 16 missions, of which 6 are military. Its is deployed, among others, in Bosnia and Herzegovina, Iraq, Ukraine, Libya, Somalia, Mali, Kosovo, Niger, Georgia, Central African Republic.

[17]   The “European Semester” of the EU is a mechanism for monitoring the financial situation of the member sates and promoting reactionary restructuring and anti-labor measures.

Nykymaailman kansainvälisestä poliittis-sotilaallisesta rakenteesta (Osa 1)
Merkitty:        

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kommentit käsitellään CleanTalk-pilvipalvelussa roskapostikommenttien suodattamiseksi. Näitä tietoja säilytetään palvelun lokitiedoissa 7 päivää jonka jälkeen ne poistetaan.