Taistelu 1930-luvulla sotaa ja fasismia vastaan on aihe, joka tarttuu kipeisiin ja arkoihin kysymyksiin maamme historiassa. Esiin nousevat vaietut tapahtumat ja tuolloin vaiennetut saavat äänensä kuuluviin.
Ihmisiä ja historiantutkimusta ei kiinnosta vain 1930-luvun tapahtumat vaan se, mihin eri yhteiskunnalliset voimat silloin pyrkivät ja mitkä olivat ihmisten motiivit ja tavoitteet. Mitä vaihtoehtoja fasismia ja neuvostovastaista sotapolitiikkaa vastaan tuolloin oli ja minkälaisen opetuksen voimme saada ajan historiasta.
Historian opetuksiin on syytä suhtautua vakavasti. Kansakunnan muistia ei pidä unohduksin vaurioittaa, sen omaatuntoa on ravisteltava.
Sotien jälkeisen sukupolven kunniavelka edelliselle sukupolvelle on kertoa totuus siitä taistelusta, jota sen rohkeimmat edustajat kävivät väkivaltaista fasistista Lapun liikettä ja IKL:ää vastaan. Ne tuhannet uhrit ja kaikki kärsimykset, joiden kohteeksi rauhan ja neuvostoystävyyden politiikan uranuurtajat ja fasismin vastustajat joutuivat, eivät olleet turhia eikä niitä saa unohtaa.
Olli Krannila
Työkansan Sanomat 4/2021
Jees, Krannila puhui jälleen kerran asiaa historiasta. Juuri hänen mainitsemistaan asioista pitäisi kertoa nykypolville. Itse olen vuosikausia koonnut juuri tämänaiheista kirjaa, mutta kustantamot eivät ole olleet siitä kiinnostuneita (itse asiassa ne eivät ole edes LUKENEETKAAN sitä, kuten he vahvasti vihjaisevat – herää kysymys: luetaankohan siellä MITÄÄN niille lähetettyjä käsikirjoituksia?). Ja, metkaa edelleen kyllä, myös Ktp on ollut teoksestani hyvin hiljaa, saatuaan siitä minulta vihiä. (Edellisen Työkansan Sanomille suoritetun lähettämisen jälkeen teos hiljattain piteni kymmenillä sivuilla lisää – enää en jaksanut lähettää sitä Ktp:lle, joskin lähetin varovaisen, tiedustelevan viestin että mahtaisiko teos kiinostaa…..)
Hei,
Kirjoitat jotain kirjastasi. Emme ole saaneet sinulta kirjaasi koskevaa viestiä. Mistä kirjasta on kysymys? Vastaa mieluummin Ktp:n osoitteeseen ktp@ktpkom.fi.