EU:ta vaivaa syvä ja rakenteellinen asuntokriisi, joka muokkaa miljoonien ihmisten elämää kaikkialla mantereella. Viimeisen vuosikymmenen aikana EU:ssa asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet huomattavasti nopeammin kuin palkat, mikä on ajanut kunnolliset ja kohtuuhintaiset asunnot työtätekevien ja heidän perheidensä ulottumattomiin.
Hinnat ovat nousseet dramaattisesti kaikkialla EU:ssa. Rakennuskustannukset nousevat samalla kun julkiset investoinnit asuntorakentamiseen ovat vähentyneet jyrkästi.
Yli 1,1 miljoonaa ihmistä on kodittomia kaikkialla EU:ssa, 18 miljoonaa ihmistä kärsii vakavasta asuntopulasta, 75 miljoonaa ihmistä elää ahtaissa oloissa, 69 miljoonaa ihmistä asuu heikkotasoisissa asunnoissa ja yli 64 miljoonaa kotitaloutta kamppailee asumiskustannusten kanssa.
Nämä olosuhteet tekevät nuorista työväenluokan ihmisistä, määräaikaisessa tai kausityössä olevista, vähävaraisista vanhuksista ja maahanmuuttajista erityisen haavoittuvia. Tämän ovat aiheuttaneet poliittiset valinnat, eivät luonnonvoimat. Tämä ei ole niukkuuden kriisi, vaan suora seuraus kapitalistisista prioriteeteista, jotka kannustavat keinotteluun, rahoitusmarkkinoiden valtaan ja voittoon perustuvaan kehitykseen.
Tämä kriisi on rakenteellinen ja systeeminen. Tuloksena ovat paisuvat julkisen asuntotuotannon jonotuslistat, ylikuormitetut elinolosuhteet ja perheet, jotka joutuvat käyttämään kestämättömän osan tuloistaan vuokraan tilanteessa, jossa asuntojen kysyntä ylittää huomattavasti rajoitetun tarjonnan.
Tuhannet ihmiset joutuvat asumaan asunnoissa, joista puuttuvat perusmukavuudet, turvallisuus, mukavuus tai hygienia. Tämä on osoitus kapitalistisen järjestelmän perustavanlaatuisesta epäonnistumisesta.
Kapitalistiset ”markkinat” eivät voi ratkaista tätä kriisiä. Jatkuvat tarjonnan puutteet, pysähtynyt rakentaminen ja keinotteluun mahdollistavat investoinnit ovat luoneet tilanteen, jossa yksityinen sektori ei pysty vastaamaan ihmisten asuntotarpeisiin.
EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen määräykset, jotka velvoittavat jäsenvaltiot rajoittamaan vuotuisen budjettialijäämänsä 3 prosenttiin ja julkisen velkansa 60 prosenttiin bruttokansantuotteestaan, pahentavat jo ennestään kriittistä asuntokriisiä. Samaan aikaan näitä EU:n sääntöjä rikotaan usein, kun se palvelee Euroopan omistavaa luokkaa ja militarisointia.
Asunto on ihmisoikeus. Resurssit, maa ja kapasiteetti tämän oikeuden takaamiseksi ovat olemassa, mutta niitä rajoittaa järjestelmä, joka on sitoutunut keinotteluun ja yksityiseen voittoon.
Kunnollinen koti edellyttää asumiskelpoisuutta, kohtuuhintaisuutta, esteettömyyttä, turvallisuutta, syrjimättömyyttä ja kykyä elää ihmisarvoista elämää.
Nykyinen asuntokriisi vaatii välittömästi laajamittaista korkealaatuista julkisen asuntotuotannon kehittämistä; asianmukaista vuokralaisten suojelua; tiukkaa vuokrien sääntelyä ja häätöjen lopettamista; asunnottomuuden lopettamista turvatuilla asunnoilla ja keinottelun vastaisilla toimenpiteillä.
Yhdysvaltojen asumisliiton osapuolet tunnustavat, että asuntoerot ovat luonnostaan osa yksityisomistukseen, markkinoihin ja voiton tavoitteluun perustuvaa talousjärjestelmää ja ovat sen väistämätön seuraus. Tämä johtaa rakenteelliseen hyväksikäyttöön, joka voidaan ratkaista vain systeemisellä muutoksella.
Vain sosialismin vallitessa asumisesta tulee yleismaailmallinen oikeus, sen sijaan että se on hyödyke, joka omistetaan ja jolla voi keinotella.
Kommunistinen työväenpuolue (Ktp) on ECA:n jäsenpuolue
Työkansan Sanomat 1/2026