Näin otsikossa lainattu tutkija Mari Käyhkön haastattelema yliopisto-opiskelija kuvailee äidinkieltä ja kuulluksi tulemista omalla kielellä ja äänellä. Käyhkö on tutkinut työläistaustaisten naisten kokemuksia yliopistossa. Heidän opiskeluaan siellä varjostaa usein ulkopuolisuus. On kuin olisi vieraassa paikassa, missä puhutaan oudoin käsittein.
Sukupuoli vaikuttaa. Naiskirjoittajien julkaisuihin ei viitata kuten miesten, sanoi kirjallisuuden Nobelilla vuonna 2022 palkittu ranskalainen Annie Ernaux puheessaan. Hän kiitti palkinnosta ja ajatteli sen kannustavan naiskirjailijoita. Ernaux puhuu luokista.
Olla äidinkieleltään duunari tarkoittaa kuulluksi tulemista omalla kielellä ja äänellä: kiltin ohella vihaisella, arvostelevalla, kovasanaisella. Epäoikeudenmukaisuudesta on puhuttava avoimesti, mikä ei välttämättä onnistu provosoimatta.
Avoimuus on uhanalainen ja kielen vapaus. Kieli luokkaistuu entisestään, jos maalittamisrikosesitys, suomenruotsalaisen ministerin Henrikssonin ajama, tulee voimaan. Millä kielellä ja miten sen jälkeen saa enää arvostella ja kyseenalaistaa, ellei itselleen ominaisella?
Välillä on perusteltua käyttää jyrkkääkin kieltä. Julkista valtaa saa arvostella. Loukkaavan kielen käyttäjää kohtaan on rikoslaissa rangaistaviksi säädetty viestintärauhan rikkominen, vainoaminen, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, kunnianloukkaus, laiton uhkaus, yllytys, julkinen kehottaminen rikokseen. Onko esitetty maalittamisrikosnimike päällekkäinen edellä mainittujen kanssa?
Epävarmuus “äidinkieleltään duunareiden” keskuudessa voi kasvaa. Mitä esim. tarkoittaa maalittamisrikosesityksen sanamuoto: “… ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää yleisesti hyväksyttävänä”?
Taustaltaankin korkeasti koulutetut käyttävät kielen eri rekistereitä (yleis-, puhe-, asiantuntijakieli) taitavasti ja itsevarmasti eri vaikuttamispaikoilla. He tietänevät, miten sitaateissa olevaa tullaan tulkitsemaan.
Ne, jotka ovat epävarmoja lakiesityksen tarkoituksesta, sisällöstä ja seuraamuksista saattavat kokonaan vaieta lakiesityksen voimaan astuttua. Pelko syrjäyttää yhdenvertaisuuden ja sananvapauden.
Henriksson ei tietenkään pidä ”maalittamisesta” eivätkä hänen vertaisensa. He ovat käyneet yliopiston ja edenneet huipulle. Sukupuoli ja luokka eivät ole olleet Henrikssonille este. Asemassa pitää pystyä pysymään vähäisenkään arvostelun horjuttamatta.
Esitys lienee sananvapauden rajoittamismarkkinointia, joka sen esittäjistä saattaa kuulostaa oikeutetulta ja hyvältä. Sillä perustellaan kiusaamisen estämistä ja viranomaisten työrauhaa. Maalittamisen kriminalisointiesityksellä on kuitenkin rivienvälisiä tarkoituksia: kitkeä arvostelu juurineen ja jopa hiljentää eri mieltä olevien yleistyneet vaikuttamiskeinot, joita ovat julkinen verkkokeskustelu ja – väittely.
Maalittamisen määrittelyn on oltava tarkkarajainen. Maalittamiskäsitteen sanallista edeltäjää, “vihapuhetta”, ei ole koskaan määritelty eikä selitetty kunnolla missään. Silti poliitikot vaativat vihapuheen kitkemistä ja valittavat mediassa joutuneensa sen uhreiksi.
Vihapuhekäsitteen, vihamielisen puheen, liian epämääräisyyden vuoksi on täytynyt keksiä uusi nimike. Esitetyllä maalittamisrikoksella haluttaneen säilyttää luokka-asemat ja turvata kielellinen ylivalta ilman vastaansanomisen mahdollisuutta vain niille, joille valta jo muutenkin on keskittynyt.
_________________________________________________________________________
Tietolaatikko:
Akateemisesta taustasta hakeudutaan yliopistoon kahdeksan kertaa todennäköisemmin kuin työväenluokkaisesta taustasta (Mari Käyhkö).
Uusista korkeakouluopiskelijoista vain 29 prosenttia on korkeakouluttamattomasta taustasta, kun heidän osuutensa koko väestöstä on 46 prosenttia (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu 2021. Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua).
_________________________________________________________________________
*****
Esitetyt lukukausimaksut voivat estää työläistaustaisten jatko-opinnot. Esitys on ristiriidassa poliitikkojen yksimielisesti kiittämän ja ajaman maksuttoman oppivelvollisuuden pidennyksen kanssa.
*****
Yllä kirjoitan naisista naisina, en naisoletettuina.
Pirkko Eerola-Pilvi
Työkansan Sanomat 1/2023