Tammikuun alussa tapahtunut työeläkkeiden noin 7 prosentin indeksikorotus on vain hetkellinen taloudellinen apu eläkeläisten arjessa. Kun inflaatio on ennätyksellisellä 10 prosentin tasolla ja hintojen nousu on suurinta energian ja ruoan kohdalla, eivät perusongelmat muutu miksikään.
Eläkeläisten valtaosa kärsii indeksikorotusten jälkeenkin pienituloisuudesta. Se näkyy vähimmäiseläkkeen ja sosiaalisten apujen saajien määrässä.
Suomessa on eläkeläisiä vähän yli 1,6 miljoonaa. Noin puolella bruttoeläkkeet ovat alle 1 500 euroa kuukaudessa. Vähimmäiseläkkeen, 922,42 euroa kuukaudessa, saajia on 116 000. Eläkeläisten asumistukea saa 207 000 eläkeläistä.
Luvuista voi päätellä, että valtaosalla eläkeläisistä on liian pieni eläke.
Toinen suuri eläkeläisten ongelma on hoivapaikkojen puute. Ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville ei ole tarpeen mukaisia hoivapaikkoja.
Lääkärilehti (28.10.2022): ”Vanhusten ympärivuorokautisten hoivapaikkojen ongelmista on keskusteltu paljon viime aikoina. Sitovan hoitajamitoituksen oli määrä nousta 0,7:ään asiakasta kohden ensi vuoden huhtikuussa, mutta aikarajaa on lykätty.”
”Vanhuspalveluiden tilaa seuraa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sen mukaan ympärivuorokautisiin hoivayksiköihin tarvitaan 3 400 hoitajaa lisää, jotta yksiköt yltäisivät lakisääteiseen mitoitukseen. Seurannan mukaan tuhannet vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon rekrytoinnit kuitenkin epäonnistuvat, koska koulutettua henkilöstöä ei löydy.”
Lääkärit ja muut asiantuntijat tietävät syyt vanhusten hoivan laiminlyönteihin. Eduskuntapuolueet ja Marinin hallitus vastaavat laiminlyönteihin hoitajia koskevilla pakkolaeilla ja käyttämällä rahat hävittäjähankintoihin ja muuhun asevarusteluun.
Työkansan Sanomat 1/2023