Työläisten taistelu ja solidaarisuus ovat tärkeitä ammattiliittojen kehitysprosessissa. Ranskan lakkojen opetukset sopivat vankaksi pohjaksi nykypäivän joukkoliikkeen voiman sekä työläisten asettamien työehto- ja työolovaatimusten menestyksen arvioinnissa, myös Suomessa.
Tammikuusta lähtien Ranskan työläiset ovat käyneet mahtavaa taistelua, jossa pääasiallisena kohteena on Macronin hallituksen uusi eläkevakuutuslaki. Käydyssä taistelussa on useita tärkeitä ja lupaavia piirteitä. On ollut paljon massiivisia mobilisaatioita, joihin on osallistunut eri puolilla maata miljoonia lakkoilijoita ja mielenosoittajia.
Käydyn taistelun muodot ja kestot ovat vaihdelleet. On nähty toistuvia lakkoja tärkeillä aloilla ja suurilla työpaikoilla teollisuudessa, satamissa, rautateillä, lentokentillä ja teillä. Kaikkialla ovat olleet paikalla lakkovartiot ja saarrot.
Työläisten ja kansankerrosten solidaarisuus oli vahva ja voimistui, vaikka Ranskan hallitus ja porvariluokan palvelijat pyrkivät mustamaalaamaan lakkoja ja mielenosoituksia. Hallitus määräsi lakkoja vastaan tukahduttamistoimia ja jopa pakkotyömääräyksiä.
xxx
Ranskan suuri taistelu ja sen tärkeät piirteet eivät syntyneet tyhjästä. Ammattiyhdistysliikkeen taistelevat voimat, Maailman ammattiliittojen keskusliittoon (WFTU) kuuluvat ammattiliitot, kuten Marseille Labor Center (UD CGT 13), Chemical Industry Workers’ Federation (FNIC CGT) ja muut liitot ovat olleet eturintamassa ja tehneet ratkaisevaa työtä.
Ammattiliittojen osallistuminen on ollut tärkeää, jotta ranskalaisten kasaantunut suuttumus kiihtyvää kansanvastaista politiikkaa vastaan, viimeisenä pisarana eläkevakuutuslain säätäminen, ohjautuisi järjestäytyneen taistelun uomille.
Ammattiliittojen voimat olivat alusta alkaen eturintamassa myös taistelussa uutta työeläkevakuutusten vastaista hyökkäystä vastaan. Liitot johtivat aiemmin merkittäviä lakkotoimia useilla toimialoilla ja suurilla työpaikoilla parempien palkkojen ja työehtosopimusten takia. Ne taistelivat lakkorintaman vahvistamiseksi ja tekivät aloitteita vahvistaakseen koordinaatiota ja solidaarisuutta.
Liitot korostivat yhteisillä ilmoituksilla ja interventioilla tarvetta kiihdyttää taistelua ja tarvetta korostaa työntekijöiden nykyaikaisiin tarpeisiin perustuvia vaatimuksia. Niitä ovat mm. eläkeiän alentaminen sen sijaan, että sitä nostetaan, kuten Ranskassa ja kaikkialla EU:ssa tapahtuu. Eläkeiän nostolla lisätään työväenluokan hyväksikäyttöä.
Ranskan työläisten suuret mobilisoinnit vahvistivat näitä taistelevia ammattiliittoja, vahvistivat entisestään niiden arvovaltaa työväen keskuudessa sekä laajensivat ammattiliittojen ja ammattiyhdistysaktivistien koordinointia ja yhteyksiä.
xxx
CGT:n (Confederation Generale du Travail – General Confederation of Labor) 53. kongressi pidettiin 27.–30. maaliskuuta Clermont-Ferrandin kaupungissa samaan aikaan, kun maan työntekijöiden suuret mobilisaatiot olivat käynnissä. Mielenosoitusten sekä lakkojen myönteiset prosessit olivat esillä myös kongressissa ja ne vaikuttavat itse sen työhönkin.
Kongressin useiden edustajien kannanotoissa, kansanvastaisen politiikan tuomitsemisen lisäksi, ilmaistiin suurta tyytymättömyyttä CGT:n eroavaan johtoon. Edellisten vuosien aikana tuo johto harjoitti kompromissien ja ”sosiaalisen vuoropuhelun” politiikkaa.
Kongressissa tuomittiin myös johdon yhteistyö muiden kompromisseja harjoittavien ammattiyhdistysjohtajien kanssa, ja myös suurten työnantajien edustajien kanssa.
Huolimatta menettelytapojen ”kikkailuista”, joihin eroava johto turvautui konferenssissa, ja huolimatta tunnetusta tekopyhästä vetoomuksesta ”yhtenäisyyteen”, kirjattiin useita myönteisiä asioita.
– Ensimmäistä kertaa CGT:n yli satavuotisen historian aikana äänestettiin eroavan hallinnon toimintaselvitys nurin. Kongressin valtuutetuista 50,34 % ei hyväksynyt kompromissilinjaa.
– CGT:n osallistuminen ”Never Again” liittoumaan äänestettiin nurin. Liittouma on ns. sateenvarjojärjestö, joka ”kokoaa yhteen” ammattiliitot eri kansalaisjärjestöjen, kuten mm. Greenpeacen ja Attacin kanssa. CGT:n osallistumisesta oli päättänyt eroava johto kollektiiviset elimet ohittaen.
– CGT:n eroavan puheenjohtajan Phlippe Martinezin virallinen ehdotus hänen seuraajakseen hylättiin. Neuvottelujen jälkeen Sophie Binet valittiin uudeksi CGT:n puheenjohtajaksi.
xxx
Erittäin massiiviset työläisten mobilisaatiot Ranskassa sekä positiiviset prosessit historiallisessa CGT-ammattiliitossa, joka on ollut vuosikymmeniä ”sosiaalisen vuoropuhelun ” ja kompromissien pyörteissä, vahvistavat sen, että asiat eivät ole pysyviä, kuten porvarillinen propaganda haluaa.
Ranskan työläiset ovat julistaneet vappupäiväksi 1. toukokuuta kaduille ”ihmisten hyökyaallon”. Tavoitteena on kertoa Macronille ja hänen hallitukselleen, että taistelu eläkevakuutusten ja eläkkeiden vastaista hyökkäystä vastaan jatkuu.
Ranskan työläisten mielenosoitukset ja lakot ovat voimistaneet ammattiliittoja ja kasvattaneet liittojen jäsenmäärää. Samalla joukkovoima on osoittanut tarpeensa ja solidaarisuuden kasvu lujittaa koko työväenluokkaa. Siinä on mallia myös suomalaisille ammattiliitoille.
Työläisten taistelu on se, joka voi muuttaa suuntaa ja tasoittaa tietä riiston kaatumiselle.
xxx
CGT on Ranskan vanhin työläisten ammattiliitto. Se oli ylivoimaisesti suurin liitto maassa vielä 1900-luvulla. CGT on Maailman ammattiyhdistysten liiton perustajajäsen, jolla oli kommunististen ammattiyhdistysaktivistien uraauurtava rooli ja ratkaiseva panos tärkeiden työtaisteluiden kehittämisessä.
Eurokommunismin yleistyminen Ranskan kommunistisessa puolueessa, sen osallistuminen kansanvastaisiin porvarillisiin hallituksiin ja tehottomuus vaikuttivat negatiivisesti myös CGT:hen, sen suuntautumiseen ja voimaan.
CGT:n jäsenliittojen ja taistelevien ammattiliittojen jäsenet erkanivat ajan myötä suurin joukoin johdon valinnoista, pysyivät WFTU:n jäseninä, ottivat johtoaseman tärkeissä mobilisaatioissa ja osoittivat käytännössä luokkataistelun tärkeyttä ammattiyhdistysliikkeessä.
Se on ollut ainoa tae taistelussa työntekijöiden etujen puolesta.
Rauno Lintunen
Työkansan Sanomat 5/2023
Kirjoitus perustuu osin Rizospastis-lehden artikkeliin 15.4.2023