Vuoden 1972 Kansanterveyslaki lakkaa tämän vuoden joulukuun viimeisenä päivänä. Tilalle tulevat vuoden 2023 alusta voimaan sote-lait, joita Juha Sipilän porvarihallitus ajoi innolla aina eroonsa asti. Lait ja niiden tavoitteet eivät ole olennaisesti muuttuneet myöhemmissäkään säädöissä.
Kansanterveyslaki määräsi kuntien tehtävistä terveydenhuollon järjestämisessä. Lain hyväksyminen eduskunnassa oli sodanjälkeisen ajan merkittävin terveydenhuollon uudistus. Porvaripuolueet vastustivat kansanterveyslakia.
Lailla purettiin kunnanlääkärijärjestelmä ja jokainen kunta velvoitettiin huolehtimaan perusterveydenhuollosta perustamalla terveyskeskus. Saman katon tulivat ensimmäistä kertaa terveyspalvelut, kuten yleislääkärin vastaanotto, neuvola, hammashuolto, vuodeosasto ja kouluterveydenhuolto.
Kansanterveyslain aiheuttamat kustannukset jaettiin valtion ja kunnan kesken. Valtio alkoi maksaa ison osan kustannuksista valtionosuutena kunnille.
Sote-lait muuttavat perusteellisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamista ja kustannusten jakoa. Tuottajia ovat maakunta-alueet ja ainakin alkuvuosina kustannusten pääosasto vastaa valtio antamalla alueille budjettirahaa. Tästäkin on useita poikkeuksia, kuten esimerkiksi palvelujen kustannusten nousu, mistä valtio korvaa vain 85 prosenttia.
Sote-palvelujen keskittämisen ja leikkausten seurauksena joukko kuntia tulee menettämään terveyskeskuksensa. Kiinteistöille on annettu kolmen vuoden vuokratakuu, mutta takuun jälkeen alkavat valtakunnalliset purkutalkoot.
Sote-lakien yksi merkittävä seuraus on myös julkisen terveydenhuollon rajoittaminen ja yksityisen liiketoiminnan päästäminen isoksi osaksi terveyspalvelujen tuotantoa.
Pieni ei ole myöskään se demokratiavaje, mistä kunnat ja kuntalaiset kärsivät, kun uudet lait astuvat voimaan. Päätöksenteko ja niihin vaikuttaminen karkaa entistäkin kauemmaksi tavallisen ihmisen vaikutuspiiristä.
Monet terveydenhuollon asiantuntijat ovat viime aikoina esittäneet kritiikkiä sote-lakien seurauksista. HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen toteaa 9.1.2022 blogikirjoituksessaan Aluevaltuustot sote-kurjuutta jakamassa;
”Uudet aluevaltuustot aloittavat siis tilanteessa, jossa toimintojen rahoitus varmasti alittaa väestön palvelutarpeen ja rahoitus jatkossakin kasvaa ennakoitua palvelutarvetta vähemmän. Sote-alan palkkojen nousu nostaa suurella todennäköisyydellä toiminnan kustannuksia, mutta valtion budjettikehykseen tuo lisäkulu ei nykylainsäädännön perusteella mahdu. Vaalilupauksista huolimatta valtuustojen tehtäväksi tuleekin enemmän säästöt ja kurjuuden jakaminen, kuin parempien palvelujen järjestäminen alueiden väestölle.”
Rauno Lintunen