Marinin johtaman viiden puolueen hallituksen ja presidentti Sauli Niinistön esittämä ja eduskunnan hyväksymä Nato-jäsenyyshakemus on joutunut vastatuuleen. Ovi Naton Brysselin suureen palatsiin ei auennut niin että heilahtaa. Turkki, joka on yksi Naton perustajamaista, on selväsanaisesti ilmoittanut estävänsä Suomen pääsyn sotilasliittoon.
Turkki on esittänyt Suomelle vaatimuksia, joiden toteuttaminen edellyttää jäsenyyshakemuksen käsittelyn aloittamisen. Sekään ei vielä tarkoita Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymistä.
Turkin hallinnolla on nyt syntyneessä tilanteessa hyvä mahdollisuus edistää omaa näkyvyyttään ja laajentaa vaikutusvaltaansa Lähi-idän ja Euroopan sarana-alueella. Ja toimiessaan niin se ei kaihda sotavoiman käyttöäkään.
Turkki miehittää parhaillaan puolta Kyprosta, kalistelee aseitaan toisen Nato-maan Kreikan kanssa ja tunkeutui 2019 sotavoimillaan Syyrian pohjoisosiin. Nyt suunnitelmissa on uusi hyökkäys ja Syyrian vastaisen turva-alueen laajentaminen. Syynä on tälläkin kertaa väittämä, että Syyria tukee kurdijoukkoja niiden taistelussa autonomiasta Turkissa.
Nato-käsikirjoittajat ovat tietenkin pahoittaneet mielensä Turkin ja maan presidentin Erdoganin Suomea koskevista vaatimuksista. Turkin miehityspolitiikasta, sotimisesta ja väkivallan käytöstä ne eivät esitä vastalauseita.
Näyttääkin siltä, että Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen käsittely siirtyy vähintäänkin syksyyn. Se antaa Natoa vastustaville voimille lisäaikaa tehdä sotilasliiton vastaista selvitystyötä, järjestää mielenosoituksia ja laajentaa katutason toimintaa.
Suomen ja suomalaisten kannalta olisi nyt paras ratkaisu, että Nato-jäsenyys jäisi Brysselissä pöydälle ja kaikki Suomea koskevat sotavalmistelut ja valtavat aseostot peruuntuisivat.
Työkansan Sanomat, 10.6.2022