Viime viikot ovat osoittaneet, että lännen imperialistien välinen ystävyys rakoilee ennennäkemättömällä tavalla. Suomi on sopimuksineen joutunut Yhdysvaltojen ja EU:n välisessä valtakamppailussa sivustaseuraajaksi. Lopullinen hinta aiemmin tehdyistä vääristä päätöksistä on vielä edessä.
EU:hun (1995) ja sotilasliitto Natoon (2023) liittyminen oli oikeiston ja militaristien voitto. Molempien jäsenyyksien seurauksena kansa kärsii.
EU:n jäsenyys ajettiin kansanäänestyksessä läpi valtavalla propagandalla. Naton jäsenyydestä ei edes suoritettu kansanäänestystä. Manipuloidut mielipidekyselyt varastivat todellisen demokraattisen prosessin.
Suomen nykyinen ulkopoliittinen johto koostuu kokoomuksen mustasta värisuorasta. Se ja maailmalla matkaavat kenraalit, militarismin lähettiläät, ovat saaneet Suomen näyttämään kansan silmissä sotilaalliselta suurvallalta. Sitä Suomi ei suinkaan ole.
Tuo suurvaltauho on käytännössä yli neljän miljardin euron tukea Ukrainan korruptoituneelle hallinnolle ja armeijalle. Suomalaisia on myös esimerkiksi Puolassa kouluttamassa ukrainalaisia sotilaita. Ja selvää on, että suomalaisia on myös Ukrainan armeijan riveissä.
Suurvaltauho näkyy myös suomalaisten sotilaiden rahtaamisessa muualle ympäri maailmaa. Afganistan ja Irak ovat suomalaissotilaille tuttuja jo 2000-luvun alusta. Uusimpia sota-alueita ovat olleet keski-Afrikan maat ja Punainenmeri kohteena Jemen.
Yhdysvaltojen ja EU:n yhteenotto Grönlannista aiheutti Suomen ulkopoliittiselle johdolle jo todellista päänvaivaa. Miten toimia kahden lännen imperialistisen vallan välissä ottamatta kantaa kummankaan puolesta?
Vastaus oli EU:lle myönteinen: lähetetään kaksi sotilasta Grönlantiin valmistelemaan sotaharjoituksia. Kun Yhdysvallat ilmoitti nostavansa tulleja myös sotilaita lähettäneelle Suomelle, sotilaat vedettiin pikavauhtia takaisin.
Tullikysymys jäädytettiin toistaiseksi, mutta edessä on EU:lle ja Suomelle suuri tappio, Ukrainan rauhan syntyminen.
Ps. Suomi on hyväksynyt EU:n 90 miljardin euron yhteisvelan, joka käytetään Ukrainan aseistamiseen ja Kiovan korruptoituneen hallinnon rahoittamiseen. Suomen osuus velasta on noin 2 miljardia euroa.
Toinen 90 miljardin yhteisvelka on vielä tulossa. Ja Suomen osuus nousee yhteensä noin 4 miljardiin.
Ensimmäinen 90 miljardin jättivelka hyväksyttiin äänestyksen jälkeen keskiviikkona 11. helmikuuta EU:n parlamentissa. On selvää, että toinenkin samansuuruinen velkapotti tullaan hyväksymään.
Kun Suomen aiemmin Ukrainalle lahjoittama yli 4 miljardia euroa ja tämä yhteisvelan 2 miljardin osuus otetaan huomioon, Suomen kansalle on sälytetty kannettavaksi jo yhteensä 6 miljardin hukkasijoitus. Ja lisää on vielä tulossa.
Päivitetty 12. helmikuuta 2026
Työkansan Sanomat 1/2026