Äärioikeistolaisen politiikan kokema tappio toisessa maailmansodassa Neuvostoliittoa vastaan aloitti uuden aikakauden kansamme historiassa. Vuonna 1944 syyskuun 19 päivänä maassamme valtaa pitävien ainesten oli pakko allekirjoittaa välirauhansopimus Neuvostoliiton kanssa. Sen seurauksena vankiloiden ja keskitysleirien ovet avautuivat, nääntyneet sotilaat pääsivät rauhantöihin, salaisina toimineet vasemmistojärjestöt astuivat julkisuuteen, vainotut vastarintataistelijat saivat palata turvallisesti koteihinsa ja työpaikoilleen ja maamme politiikan kurssi oli muutettava rauhaa ja demokratiaa kohti.
Tapahtumat otettiin kansamme keskuudessa myrskyisästi vastaan. Työkansa näki vapauden ajan koittaneen, mutta mustat taantumusainekset kiristelivät hampaitaan ja hautoivat kostoa. Kysymys oli eräiden perustuslaillisten oikeuksien toteuttamisesta, nimenomaan sellaisista lain pykälistä, jotka antoivat kansalle eräitä alkeellisimpia oikeuksia ja ulottivat demokratiaa yli sen ahtaan piirin, johon se vuodesta 1918 lähtien oli ollut suljettuna.
Nämä oikeudet kansa oli taistelullaan hankkinut, mutta luokkasodan jälkeen ne mitätöitiin, vaikkakin valkoinen valta kirjasi ne muodollisesti maan perustuslakiin. Lupaukset, voivottelut ja salaiset uhkailut eivät auttaneet, oli tullut pakko antaa kansalle osa sille kuuluvia oikeuksia.
Sana Pakko on kirjoitettava suurilla kirjaimilla sillä se merkitsi elämää, vapautta ja uuden ajan alkua. Suomen kansan perusoikeudet niin kuin ne Suomen omaan lakiin oli kirjoitettu, vahvistettiin Pariisissa allekirjoitetulla rauhansopimuksella. Näillä toimenpiteillä annettiin kansallemme sen kaipaamat ja sille kuuluvat kansanvaltaiset perusoikeudet, joiden luomissa olosuhteissa sillä on mahdollisuus kehittää edelleen yhteiskunnallisia ja valtiollisia olojaan.
Samaan aikaan vähennettiin sitä oikeiston harjoittamaa väkivallan uhkaa, jolla siihen saakka oli demokratia mitätöity: julistettiin laittomiksi ja hajoitettiin suojeluskunta sekä joukko muita sotilaallisia, sotilaallisluontoisia ja fasistisia järjestöjä. Suomen rauhansopimuksen 8 artiklassa Suomen hallitus lupasi olla sallimatta niiden uudelleen muodostamisen. Rauhansopimuksen sitä koskeva kohta kuuluu seuraavasti: 8 Artikla Suomi, joka välirauhansopimuksen mukaisesti on ryhtynyt toimenpiteisiin hajoittaakseen kaikki Suomen alueella toimivat fasisminluontoiset, sotilaalliset tai sotilaallisluontoiset järjestöt sekä muut järjestöt, jotka harjoittavat Neuvostoliitolle tai muille Yhdistyneille Kansakunnille vihamielistä propagandaa, sitoutuu olemaan vastaisuudessa sallimatta senluontoisten järjestöjen olemassaoloa ja toimintaa, joiden tarkoituksena on kieltää kansalta sen demokraattiset oikeudet.
Olli Krannila TKS 6/2026