Afganistan 1800-luvun alusta nykyaikaan (Osa 1)

Afganistan on taas uutisissa sen jälkeen, kun Yhdysvallat vetäytyi sieltä ja vallan on ottanut Taliban-liike. Mutta miten Afganistan tuli tähän tilanteeseen? Tämä artikkeli on ensimmäinen osa sarjassa, joka kertoo Afganistanin historiasta 1800-luvun alusta nykyaikaan.

Perustietoa Afganistanista

Afganistan sijaitsee Keski-Aasian eteläpuolella, maan pinta-ala on 652 230 km2 ja sen väkiluvuksi on arvioitu 32–39 miljoonaa. Naapurimaita pohjoisessa ovat entiset Neuvostotasavallat Turkmenistan, Uzbekistan ja Tadzhikistan, lännessä Iran, kaakossa Pakistan ja idässä Kiina.

Suuri osa maasta on vuoristoa, aavikkoa ja puoliaavikkoa. Suurimat kaupungit ovat pääkaupunki Kabul, Kandahar, Herat, Mazar-e Šarif ja Jalalabad.

Yleiset käytössä olevat kielet ovat iranilaissukuiset paštu ja dari. Suuri osa Afganistanin väestöstä on sunnimuslimeja. Lisäksi maassa asuu merkittävä shiiavähemmistö. Suurimmat kansaryhmät ovat paštut (pataanit, joissain lähteissä heitä kutsutaan afgaaneiksi), tadzikit, hazarat (suuri osa heistä on shiioja) ja Uzbekit.

Ennen 1800-lukua

Ensimmäiset kaupungit Afganistanissa ajoittuvat ajalle n. 3000–2000 eKr. Myöhemmin alue oli liitetty Persiaan, kunnes Aleksanteri Suuri valloitti sen. Makedonian valtakunnan hajottua nyky-Afganistanissa muodostui Hellenistinen Baktrian valtakunta. Sen jälkeen aluetta hallitsi Kušan-valtakunta.

Myöhemmin sen historiassa alueella asustivat mongolit ja timuridit. 1700 luvulla Nadir Shah muodosti Dоrrani-valtakunnan, joka seuraavan vuosisadan alussa hajosi. Itse Afganistan sisällä vaikuttivat Heratin, Kandaharin, Kabulin ja Peshwarin ruhtinaskunnat.

Ennen islamin tuloa 600–700 luvulla uskonnot olivat Afganistanissa zarathustralaisuus, kreikkalainen polyteismi ja buddhalaisuus.

Barakzai-dynastian nousu

Dorrani-valtakunnan raunioista Afganistanin historiaan astui Dust Muhammad Khan, joka muodosti Afganistanin Emiraatin ja sitä hallitsevan Barakzai-dynastian vuonna 1826 Kabulissa.

Tämä tapahtui sen jälkeen, kun Barakzai-suku kukisti sisällissodassa Dorrani-valtakunnan Mahmud Šah Dorranin. Valtaan tultuaan Dust Muhammad Khan ajautui sotaan Sikhivaltion kanssa. Se valloitti Peshawarin, minkä Afganistanin Emiiri halusi itselleen.

Ensimmäinen afgaanisota ja maan yhdistäminen

Britannian siirtomaavalta oli hyvin ärsyyntynyt Dust Muhammad Khanin toiminnasta, sillä hänen Afganistanin yhdistämishankkeensa oli Britannian imperialistien intressien vastainen. Britit olivat huolissaan Venäjän imperialismin vaikutusvallan noususta alueella.

Venäjän ja Britannian paikallinen konflikti sai nimityksen ”Suuri Peli” ja Afganistan oli yksi tämän pelin kentistä. Brittien yritykset neuvotella Dust Muhammad Khanin kanssa epäonnistui ja he julistivat sodan hänelle vuonna 1838. Huhtikuussa 1839 britit tunkeutuivat Afganistaniin ja asettivat Dorrani-suvun edustajan nukkehallitsijaksi.

Afganistanin Emiiri pakeni vuoristoon ja johti sieltä sissisotaa, kunnes hän antautui briteille vuoden 1840 marraskuussa. Seuraavina vuosina sissisotaa jatkoi Emiirin poika, joka onnistui valtamaan Kabulin syksyllä 1842. Britit myönsivät tappionsa sen jälkeen, kun he menettivät sodassa 20 000 miestä ja vapauttivat Dust Muhammad Khanin, joka nousi takaisin valtaan Kabulissa.

Sodan jälkeen Emiiri jatkoi Afganistanin yhdistämistä. Kandahar liitettiin maahan 1855 (silloin tapahtui vielä pieni sota brittien kanssa) ja Herat 1863. Brittien kanssa solmimansa sopimuksen mukaan Emiiri avusti heitä sodassa Persian kanssa vuonna 1857.

Vuonna 1863 Dust Mohammed Khan kuoli ja hänen poikansa Šir Ali Khan ja Muhammad Azfal Khan kävivät valtataistelun.

Toinen afgaanisota ja Rautaemiiri

Valtataistelun jälkeen Šir Ali Khan sai vallan ja aloitti valtion uudistamisen. Hän mm. perusti Afganistanin postin, paransi armeijaa ja suoritti infrastruktuurin projekteja. Hänen valtakaudellaan ilmestyi Afganistanin ensimmäinen sanomalehti.

Samaan aikaan Venäjä alkoi enemmän ja enemmän lähestyä Afganistanin rajoja. Vuonna 1873 venäläiset valtasivat Khivan valtakunnan (nykyinen Uzbekistan). Viisi vuotta sen jälkeen venäläiset diplomaatit tulivat Kabuliin ja tarjosivat Emiirille projekteja, joihin kuului mm. lennätinlinjojen rakentaminen.

Brittit saivat tiedon tästä tapaamisesta ja alkoivat vaatia, että Emiiri ottaisi vastaan myös heidän diplomaattinsa. Emiiri kieltäytyi ja britit aloittivat uuden sodan Afganistania vastaan. Sota kesti kaksi vuotta ja britit voittivat sen.

Sodan aikana Šir Ali Khan kuoli ja valtaan nousi hänen vanhin poikansa Muhammad Jaqbub Khan. Levottomuuksien takia hän oli Emiirinä vain yhden vuoden ja tilalle tuli Šir Ali Khanin veljenpoika Abd al-Rahman Khan.

Brittien kanssa oli solmittu Gandamakin sopimus, joka antoi briteille alueellisen vallan ja täyskontrollin Afganistanin ulkopolitiikassa. Afganistanista tuli Britannian protektoraatti.

Uusi Emiiri Abd al-Rahman Khan aloitti valtakautensa vahvistamalla valtion väkivaltakoneistoa. Hän kukisti noin neljäkymmentä heimokapinaa ja rakensi maassa vakoiluverkoston. Hänen valtakautenaan Afganistanissa alkoi kehittyä verosysteemi ja maaherrojen valta sekä Afganistanin oma sisäinen porvaristo vahvistuivat.

Lähteet: Suuri Neuvostosanakirja, Encyclopedia Britannica, The History of Afghanistan, Meredith L. Runion

Lari Miniailo

Työkansan Sanomat 10/2021

Afganistan 1800-luvun alusta nykyaikaan (Osa 1)
Merkitty:                                                            

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kommentit käsitellään CleanTalk-pilvipalvelussa roskapostikommenttien suodattamiseksi. Näitä tietoja säilytetään palvelun lokitiedoissa 7 päivää jonka jälkeen ne poistetaan.