Kaikki pidetään mukana. Mutta miten?

Oppivelvollisuuden laajentamisessa on paljon epäselvyyksiä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ kirjoittaa ajankohtaista-otsikon alla nettisivullaan nivelvaiheesta. Sillä OAJ tarkoittaa peruskoulusta toiselle asteelle siirtymistä. Nuoret tarvitsevat apua ja tukea, koska he eivät välttämättä tiedä, mitä alaa opiskella. 16 % nuorista ei valmistu. Näitä nuoria olisi tuettava.

Olennaista on löytää keinot haasteellisimpien tukemiseksi, kirjoittaa OAJ. Keinovalikoimaan kuuluu paitsi raha myös tukiopinto-ohjaus. Tätä pitäisi alkaa antaa jo peruskoulussa. Keinona OAJ mainitsee vielä vuoden tukiopintojakson toisella asteella.

Keinojen esittely osoittaa, että oppivelvollisuuden pidentämisen äänekkään kannattajan OAJ:n keskuudessakaan ei ajatella pidennyksen sujuvan ongelmitta. Pidennys vaatii järeitä toimia. 

Silti pudokkuudelta välttyminen ei ole varmaa. Miksi siis odottaa toiselle asteelle eikä aloittaa jo mahdollisimman varhain perusopetuksessa? Onko tukiopinto-ohjaukselle esitetty yläkoulun yläluokka tai 8. luokka liian myöhäinen ajankohta?

Anna-Kaija Elorannan tuoreen väitöstutkimuksen mukaan oppimisvaikeuksisten erityisopetusta ja sosiaalista tukea tulisi jatkaa nuoruusiän yli, koska se vaikuttaa yksilöllisesti ja yhteiskunnallisesti. Väitöstutkijan mukaan oppimisvaikeustaustaisia nuoria pitäisi tukea entistä paremmin toisen asteen opinnoissa.

Tuki on varmistettava, jotta heikoimmat pysyvät mukana. Toistaiseksi tuen toteutuminen on perusopetuksessakin jäänyt perusopetuslain säännöksistä huolimatta joittenkin kohdalla toteutumatta, vai miksi peruskoulun päättäneissä on sellaisia, joilla ei ole jatko-opinnoissa tarvittavaa luku- ja laskutaitoa? Tukijaksojärjestelyt kohentavat OAJ:n mielestä tilannetta. 

Nettijulkaisusta päätellen järjestössä myönnetään tuen tarve ja sen nykyinen puute perusopetuksessa tosiseikoiksi. Eniten apua tarvitsevat eivät sitä ole saaneet.

Pirkko Eerola-Pilvi

erityisopettaja, varatuomari

Kaikki pidetään mukana. Mutta miten?

Hakutulokset “Kaikki pidetään mukana. Mutta miten?

  • 13.3.2020 11:40:sta
    Permalink

    Hyvin tärkeä aihe yhteiskunnalliseen pohdintaan!
    Yhteiskunta ei ole tasa-arvoinen siinä mielessä, että lapsilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet käydä koulua ja oppia opetussuunnitelmissa määrättyjä asioita. Lasten perhetaustat varallisuus- ja kulttuurieroineen ovat hälyttävän erilaiset. Siksi porvarillisessa julkisuudessa mielellään puhutaan vain ”yksilöllisistä oppimisvaikeuksista”, mikä tarkoittaa, että on ”parempaa” ja ”huonompaa” oppilasainesta, mille asialle ainakaan koulu ei mahda mitään!
    Sosialismia tavoitteenaan pitävien järjestöjen piirissä olisi mahdollista luoda toteuttamiskelpoinen ajatusrakennelma siitä, miten alkuperäisen peruskoulun pohjalta tehtäisiin koulusta parempi. Siihen pitäisi kuulua opettajien määräyskirjojen uusiminen viiden vuoden välein tai ehkä useamminkin, jotta alalle sopimattomat henkilöt eivät vahingoittaisi lapsia.
    Jos vanhempien oppilaiden antama ”tutor-tuki” olisi mahdollista myös muussa kuin lukuaineissa
    olisi sillä suuri merkitys!

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *