Kirjoittaja: Rauno Lintunen

Vuonna 1856 australialaiset työläiset päättivät perustaa työväen juhlapäivän, jolloin lakon avulla vaadittaisiin 8-tuntista työpäivää. Päiväksi valittiin huhtikuun 21. Ajatus levisi pikkuhiljaa myös muihin maihin. Amerikassa 8-tuntisen työpäivän juhlaa vietettiin lakkoilemalla useita kertoja 1880-luvulla. Vuonna 1890 Kansainvälinen työläiskongressi (josta kehittyi ns.

Huhtikuun 2. päivän eduskuntavaalit käytiin oikeistovoimien ehdoilla ja vaalien tulos oli ennalta tehtyjen mielipidekyselyjen mukainen. Ei siis mitään yllättävää, mutta paljonkin sellaista uutta, mistä kommunistien on osattava tehdä oikeat johtopäätökset. Vaalit jakoivat eduskuntapuolueet kahteen ryhmään. Kolme isoa Nato-puoluetta voitti, pienemmät

Heti luokkasodan jälkeen Luokkasodan aikana naisliiton toiminta oli jäätynyt täysin. Vallankumous ja sota olivat aiheuttaneet tilanteen, jossa järjestöiltä ja työväenliikkeeltä olisi vaadittu sellaista aktiivisuutta ja yhtenäisyyttä, johon naisliitto kokonaisuudessaan ei yltänyt. Naisia oli tietysti osallistunut taisteluun, mutta ne naiset, jotka

Minna Canth (1844–1897) oli suuri suomalainen edistyksellinen kirjailija, joka realistisella tuotannollaan arvosteli voimakkaasti syntynyttä kapitalistista yhteiskuntaa. Canth oli ennen kaikkea naisasianainen ja taistelu naisten oikeuksien puolesta onkin läsnä valtaosassa hänen teoksistaan. Canth oli myös työväenluokan puolella, kutsuen itseään jopa sosialistiksi.

Ihmiskunnan historiassa tapahtui 18.3.1871 ensimmäisen kerran, kun työväestöllä oli käsissään hetki valtiollista valtaa. Pariisin kommuuni syntyi alkuvoimaisesti ja vallankumouksellisten joukkojen voimalla, kun Ranskaa koetteli voimakas kapitalistinen kriisi. Työttömyys koetteli Ranskassa työväestöä. Maa kärsi Saksaa vastaan käytävän sodan seurauksista. Voimakas tyytymättömyys

Kapitalismin vallitessa ei pystytä reformien politiikalla tasapainottamaan eri maiden taloudellista kehitystä. Yritykset häiriintyneen tasapainon palauttamiseksi synnyttävät kriisit taloudessa ja sodat politiikassa. Siksi valtioiden ja suurten kapitalististen monopolien kesken syntyy väliaikaisia sopimuksia. Euroopan Unionin muodostaminen on esimerkki tällaisesta sopimuksesta. Mistä on

Suomi on elänyt runsaan sadan vuoden itsenäisyyden aikana kaksi demokratialta muistuttavaa hetkeä. Valmius ylläpitää työnantajan perinteistä lähes rajatonta valtaa, vaikka asein, toteutettiin ensimmäistä kertaa 13. heinäkuuta 1917 Huittisissa. Siellä työläiset pyrkivät saavuttamaan kahdeksantuntisen työpäivän lakon avulla, kun se ei lakeja

Ranskassa presidentti Emmanuel Macronin hallituksen ajamat ”uudistukset” ovat todiste ympäri maailmaa meneillään olevasta pääoman ja sitä tukevien hallitusten yhtenäisestä kansanvastaisesta strategiasta. Ex-presidentti Hollanden ja presidentti Macronin hallitusten viime vuosina toteuttamia muutoksia työ- ja sosiaaliturvaan verrataan kansainvälisessä lehdistössä Thatcherin ”uudistuksiin” 1980-luvulla

Ukrainan imperialistisen konfliktin alkamisesta on kulunut vuosi. Kriisi on yksi sosialismin kukistumisen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kansoja kohdanneista traagisista seurauksista. Neuvostoliitossa yhdessä ja rauhassa eläneet sekä yhdessä kukoistaneet Ukrainan ja Venäjän kansat ovat vuodattaneet vertaan jo yhdeksän vuoden ajan. Kaikki

SAK tilaamien uusien tutkimustulosten mukaan 11 prosenttia työtätekevistä ei tule palkallaan toimeen ja on joutumassa köyhyyteen. Köyhyysriski on suurin palvelu- ja myyntityössä. Tästä huolimatta SAK:n johto ajoi kaksivuotisia työehtosopimuksia, joiden noin 6 prosentin palkankorotukset johtavat viime vuoden tavoin myös vuosina

Suomalaisten rauhanjärjestöjen viime vuosien toiminta on ollut lepsua ja näkymätöntä. Sama linja on näkynyt myös oikeiston ja kenraalien Nato-hankkeen tultua kaksi vuotta sitten julkisuuteen. Sotilasliiton vastaista rauhanjärjestöjen kampanjaa ei ole ollut. Ainut julkisten protestien ja mielenosoitusten järjestäjä on ollut Kommunistisen

Nestori Parkkarin kirja Suomalaisessa keskitysleirissä vv. 1940–1944 havahdutti 1950-luvun alussa suomalaisia tiedoilla, että sodan aikana oli pidetty poliittisia vankeja keskitysleireillä. Parkkari oli tuomittu 1930-luvun lapualaisfasismin aikana vankilaan. Hän oli Tammisaaren pakkotyölaitoksessa kokenut syömälakkolaisiin kohdistetut pakkotoimenpiteet sekä lapualaishenkisten vanginvartijoiden käyttämän väkivallan.

“Koululaitos voisi miettiä, miksi koululaisen pitäisi siellä käydä.” Näin kommentoi somekeskustelija hiljattain. Kommentti kääntää perinteisen koulukeskustelun ylösalaisin miksi – kysymyksellä, jota ei ennen ole taidettu esittää. Tapana ennen vaaleja on ollut, että etenevän keskustelun sijasta on ollut enimmäkseen poliitikkojen pintapuhetta

Työläisnaiset luokkasodassa Vuoteen 1918 mennessä Sosialidemokraattisen naisliiton toiminta oli vähentynyt merkittävästi tsarististen sortotoimien takia. Sekä liiton jäsenet että äänestäjät olivat väsyneitä jatkuviin vaalikamppailuihin, joita oli aina kun eduskunta oli taas päätetty hajottaa. Vaikka työläisnaisten edustajia pääsikin eduskuntaan, eivät mitkään näiden

Minna Canth (1844–1897) oli suuri suomalainen edistyksellinen kirjailija, joka realistisella tuotannollaan arvosteli voimakkaasti syntynyttä kapitalistista yhteiskuntaa. Canth oli ennen kaikkea naisasianainen ja taistelu naisten oikeuksien puolesta onkin läsnä valtaosassa hänen teoksistaan. Canth oli myös työväenluokan puolella, kutsuen itseään jopa sosialistiksi.

Valtion Tilastokeskus on tunnettu tilastojen rukkauksesta ja tilastomittarien muuttamisesta. Niitä on tehty useita kertoja viimeisten kolmen vuoden aikana. Tunnetuimpia rukkauksia on esimerkiksi työllisten määrä. Tilastokeskus kertoo, että ”Työllinen on henkilö, joka tutkimusviikolla on tehnyt ansiotyötä rahapalkkaa vastaan vähintään yhden tunnin

Kommunistinen työväenpuolue (Ktp) osallistuu eduskuntavaaleihin valitsijayhdistyksillä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen vaalipiireissä. Natoa ja leikkauksia vastaan Ktp jatkaa kamppailua sotilasliitto Natoa vastaan, vaikka eduskunnan yhdistynyt Nato -puolue hyväksyi 1. maaliskuuta Suomen Natoon liittymisen kansalliset lait. Kaikki eduskuntapuolueet ovat kertoneet aloittavansa leikkaukset

Eduskuntapuolueille, hallitukselle ja kapitalisteille ei riittänyt työtätekevien reaaliansioiden ja ostovoiman lisäleikkaaminen, vaikka jo viime vuonna reaaliansiot laskivat yli neljä prosenttia. Tänä ja ensi vuonna aleneminen vain jatkuu, kun ”yleinen linja” aiheuttaa lisää ansioiden alenemista. Oikeistopolitiikan harjoittajat ja tukijat eivät halua

Naiset marssivat 1900-luvun alkupuolella tasa-arvoisten työmahdollisuuksien, korkeampien palkkojen ja yleisen äänioikeuden puolesta. He loivat pohjan Clara Zetkinin ehdotukselle, jonka hän esitti vuonna 1910 Kööpenhaminassa järjestetyssä kansainvälisessä työläisnaisten konferenssissa. Suurta kiinnostusta herättäneen ehdotuksen mukaan olisi järjestettävä vuosipäivä, jossa tunnustettaisiin työväenluokkaan kuuluvien

Äänioikeustaistelu  Naisten äänioikeudesta oli tullut päivän polttava kysymys niin porvarillisille kuin työläisnaisillekin. Periaatteellisella tasolla asiasta oltiin samoilla linjoilla; molemmat halusivat naisille oikeuden äänestää siinä missä miehetkin. Luokkaeron takia konkreettiset pyrkimykset kuitenkin erosivat. Sosialistinaiset vaativat yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta kaikille sukupuolesta