Yhdysvallat, Nato ja länsimaat ovat hävinneet 20-vuotisen sotansa Afganistanissa. Sotajoukkojen ja niitä avustaneiden vetäytyminen on käynnissä. Lähtö näyttää kaoottiselta ja muistuttaa Yhdysvaltojen joukkojen 1975 pakoa Vietnamista ja sen pääkaupungista Saigonista. Nyt pakenevia maita on enemmän, joukossa myös Suomi.
Suomi vietiin Afganistanin sotaan jo 2002. Joitakin vuosia myöhemmin sitä nimitettiin kriisinhallinnaksi ja rauhanturvaoperaatioksi. Sotimisen vain pitkittyessä nimivalikoimaan lisättiin peittelytarkoituksessa jälleenrakennus ja kouluttaminen. Tosiasiaksi kuitenkin jää se, että Suomi oli sodan osapuoli Yhdysvaltojen nimittämien nukkehallitusten apurina.
Suomen mukanaolo sodassa on tullut kalliiksi. Rahaa on menetetty satoja miljoonia euroja, joidenkin arvioiden mukaa lähes miljardi. Eikä suomalaissotilaiden kuolemista ja elinikäisistä vammautumisistakaan ole vältytty.
Afganistanin miehityssota on Yhdysvaltojen ja sen johtaman Naton suuri virhe. ”Koalitio” on menettänyt tuhansia sotilaita, kymmenet tuhannet ovat vammautuneet loppuelämänsä ajaksi. Suurimman hinnan on kuitenkin maksanut Afganistanin kansa. Kuolleita on satojatuhansia, miljoonat ovat menettäneet kotinsa ja joutuneet pakolaisiksi.
On häpeällistä, että turhan sodan puolusteluna ja tappion lähetessä Marinin hallituksen keskustalainen puolustusministeri Antti Kaikkonen kehuu Afganistania hyväksi harjoitukseksi ja opiksi kansainvälisessä sotilaallisessa yhteistyössä. Armeijan johdossa olevat kenraalit ovat toistaneet samaa Kaikkosen tolkuttomuutta.
On hyvä muistaa, että nyt Afganistanin johtoon uudelleen nouseva Taleban-liike on Yhdysvaltojen, sen liittolaisen Pakistanin ja lännen luomus. Liike perustettiin Saudi-Arabian rahoilla, Yhdysvaltojen aseistamana ja sen sotilaat valmennettiin Pakistanin koulutusleireillä.
Mujahedien ja talebanien nostaminen 1980-luvulla lännen sijaistaistelijoiksi johtui Afganistanissa aloitetusta sosialistisesta rakennustyöstä. Maassa ryhdyttiin myös koululaitoksen uudistamiseen, terveydenhuollon järjestämiseen, tasa-arvon toteuttamiseen ja naisten vapauttamiseen keskiaikaisista perinteistä.
Yliopistoissa opettavat ja lääkäreinä toimivat naiset, kouluissa istuvat tytöt ja eri kansallisuuksista valitut ministerit hallituksessa olivat liikaa lännelle. Se vastusti asein kehitystä ja on vastuussa menneestä, nyt myös tulevasta.
Työkansan Sanomat 9/2021
Pääkirjoitus