1930-luvun musta vuosikymmen tekee paluutaan

Vuoden 1918 luokkasodan jälkeinen aika oli työväestön sorron ja demokratian vastaista aikaa. 1920-luvulla vankilat täyttyivät poliittisista vangeista, pakolaisuus Suomesta oli yleistä ja demokraattisten oikeuksin käyttäminen ei ollut mahdollista.

1930-luvun alku oli kapitalistisen talouslaman ja suurtyöttömyyden aikaa. Kaupunkien ja maaseudun työväestö nousi luonnollisesti vastarintaan. Tähän oikeisto vastasi synnyttämällä Lapuanliikkeen, fasistisen IKL:n ja lakonmurtaja Vientirauhan. Äärioikeiston ja fasistien väkivalta oli yleistä.

Samaan aikaan kommunistien ja sosialistien poliittisia oikeuksia ja tunnuksia alettiin rajoittamaan ja kieltämään.

Kommunistien toiminta ja tunnukset kiellettiin. Sosialistisen työväen ja pienviljelijöiden eduskuntaryhmän kansanedustajia muilutettiin ja estettiin osallistumasta mm. perustuslakivaliokunnan työhön.

Tuo kymmenluku päättyi työväestön edustajien vangitsemiseen ja turvasäilöihin sulkemiseen. Sotien valmistelut oli näin saatettu loppuun.

Miten sitten 1930-lukua voidaan verrata nykypäivään?

Oikeusministeriö on sallinut fasistisen IKL:n seuraajan Sinimustan-puolueen perustamisen. Natsit ovat aivan vapaasti saaneet liehuttaa hakaristilippuja. Onpa oikeus tehnyt päätöksen sallia ne julkisissa kulkueissa.

Nyt kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo esittää hallituksen pääministerinä kommunistien tunnusten kieltämistä. Orpoa tukee perussuomalaisten puheenjohtaja, ministeri Riikka Purra. Molemmat pitävät kieltoa pelkästään juridisena asiana?

Orpon neljän puolueen hallitus esittää myös työtätekevien lakko-oikeuden rajoittamista ja rangaistusten koventamista, vaikka työtaisteluoikeus on perustuslaissa suojattu vapaus

Oikeistojohtajat Orpo ja Purra unohtavat tarkoituksella Suomen solmimien rauhansopimusten ehdot ja määräykset. Sama koskee perustuslakia, jota kierretään eduskunnan suostumuksella.

Oikeiston hyökkäykseen on vastattava kaikin mahdollisin tavoin. Yhdessä ja erikseen.

Rauno Lintunen

Työkansan Sanomat 10/2023