Uusi Petteri Orpon hallitus on laatinut laajan hallitusohjelman, jossa paljastuu monissa kohdin hallituksen demokratian vastainen linja. Länsimaiseen demokratiaan on vakiintuneesti katsottu kuuluvan muiden perusoikeuksien ohella myös työtaisteluvapauden, joka useimmiten tarkoittaa työntekijöiden lakko-oikeutta palkkojensa ja muiden työehtojensa puolustamiseksi.
Suomessa lakko-oikeus on perustuslain suojaama. Tämän vuoksi työnantajien ja pääomapiirien laatimassa hallitusohjelman osassa yritetään hämätä se, että kysymyksessä on perusoikeuksien vastainen pyrkimys.
1. Hyvityssakkojen korottaminen
Hyvityssakko on omalaatuinen seuraamus työehtosopimukseen kohdistuvasta painostustoimesta eli työntekijöiden tai työnantajien työtaistelusta. Se ei ole rangaistus niin kuin rikoslaissa säädetyt rangaistukset. Se ei ole myöskään pelkkä vahingonkorvaus, vaan lain mukaan se tuomitaan vahingonkorvauksen asemesta. Sen lisäksi ei tuomita muita seuraamuksia, paitsi oikeudenkäyntikulut ylimitoitettuina.
Nyt esitetään huomattavaa korotusta hyvityssakkoihin. Vähimmäismäärää olisi 10 000 euroa ja enimmäismäärä 150 000 euroa. Nykyinen hyvityssakkokäytäntö perustuu Sorsan (sos.dem.) hallituksen aikana tehtyyn muutokseen, jolla hyvityssakot korotettiin olennaisesti ja sidottiin indeksiin niin, että enimmäismäärää nostetaan kolmen vuoden välein. Nyt enimmäismäärä on 31.900 euroa.
Hyvityssakko voidaan tuomita vain yhdistykselle, mutta ei yksittäiselle työntekijälle. Käytännössä sakotetaan aina ammattiosastoa, ja toisinaan myös liittoa, ellei se ole valvonut osastoaan riittävästi. Jos työtaistelu jatkuu vielä jutun ollessa vireillä työtuomioistuimessa, sakkoa voidaan lisätä samasta teosta tai laiminlyönnistä, vaikka kuinka monta kertaa. Tässä se poikkeaa rangaistuksesta, joka voidaan samasta teosta tuomita vain yhden kerran.
2. Yksilön rankaiseminen
Uusi ja erityisen karkea yritys on esitys, jonka mukaan yksittäinen työntekijä joutuisi maksamaan 200 euron seuraamusmaksun, jos osallistuu laittomaksi todettuun lakkoon. Se merkitsisi ennen kuulumatonta yksilön vapauden loukkausta.
Toivottavasti tämä on pelkkä ”koepallo”, jota ei ajeta kovin pitkälle, jos vastarintaa tulee esimerkiksi perustuslakivaliokunnassa. Ehdotus muistuttaa jo 1930-luvun pahimpien sinimustien aikojen lakeja. Eniten ihmetyttää, että jopa liberaalina esiintyvä Rkp on mukana tällaisessa.
3. Myötätuntolakot
Nykyisen lain mukaan toisen alan työtaistelun tukeminen myötätuntotyötaistelulla eli tukilakolla, käsittelyboikotilla tai saarrolla on laillista. Se ei kohdistu oman alan työehtosopimukseen, joten työehtosopimuslaki ei kiellä sitä, jos tuettava lakko on laillinen. Orvon hallitus esittää, että tähänkin puututtaisiin kieltämällä ”kohtuuttomat” tukitoimet.
Kohtuullisuuden ja suhteellisuuden tuominen mukaan työtaistelujen oikeudelliseen arviointiin on peräisin EU:sta. EU:n oppien mukaan työtaistelun tehon on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Se tarkoittaa, että tuomarit päättävät, kuinka tehokas ja pitkä lakko on sallittu kussakin tilanteessa. Tässä yhteydessä puhutaan tuomarivaltiosta, jossa tuomarit tosiasiassa säätävät lakia eivätkä vain sovella sitä. Tällainen linjaus on jyrkässä ristiriidassa oikeusvaltioperiaatteen kanssa.
4, Poliittiset lakot
Suomen äärioikeisto on kauan nalkuttanut poliittisten työtaistelujen turmiollisuudesta, vaikka ne ovat erittäin harvinaisia Suomessa. Nykyisen lain mukaan ne ovat sallittuja, kuten monissa Euroopan maissa. Varsinaisia poliittisia lakkoja Suomessa on ollut vuoden 1905 suurlakko, jolla saatiin yleinen äänioikeus sekä vuoden 1917 yleislakko, jolla saatiin kunnallinen äänioikeus kaikille (periaatteessa).
Viime aikojen lailliset poliittiset lakot ovat nekin harvinaisia, ja ne ovat olleet niin sanottuja poliittisluonteisia lakkoja. Se tarkoittaa, että työtaistelu kohdistuu valtiovaltaa vastaan, mutta sen tavoitteet liittyvät työehtoihin ja sosiaaliseen turvaan. Ne eivät ole pyrkineet poliittisen vallan syrjäyttämiseen, eduskunnan hajottamiseen tai muuhun puhtaasti valtiolliseen julkisen vallan käyttöön. Poliittisluonteisia lakkoja suojaavat myös kansainväliset sopimukset, kuten kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimukset.
Poliittisten työtaistelujen kieltämistä on valheellisesti perusteltu muun muassa väitteellä, että ne ovat Ruotsissa kiellettyjä. Väite ei pidä paikkaansa. Ruotsin sosiaalidemokraattinen ay-liike sen sijaan on itse päättänyt rajoittaa poliittisia työtaistelujaan vain lyhyen ajan kestäviksi mielenosoituksiksi. Sen ymmärtää, kun siellä sosiaalidemokraatit yksin pitivät hallitusvaltaa 50 vuotta. Tästä hallitusohjelmaan on ilmeisesti saatu ehdotus, jonka mukaan poliittinen lakko saisi kestää vain yhden vuorokauden. Tämä on yritys päänavaukseen. Tavoite on täysi kielto.
Seuraava kysymys demokratian kannalta on, mitä seuraamuksia on tarkoitus säätää poliittisista lakoista. Niitähän voivat järjestää kaikki yhdistykset eli ammattiliittojen lisäksi puolueet, paikalliset työntekijäyhdistykset ja epäviralliset yhteisöt. Ellei suorastaan kriminalisointeihin mennä, tavoitteena on ilmeisesti irtisanomisten helpottaminen.
Nykyisen lain mukaan työntekijää ei saa irtisanoa sillä perusteella, että hän on osallistunut työntekijäyhdistyksen järjestämään lakkoon, vaikka lakko olisi lain vastainen. On syytä muistaa, että kaikkia työntekijöitä ei isokaan yhtiö voi erottaa lopettamatta toimintaansa. Poliittisten työtaistelujen kieltäminen merkitsisi vakavaa uhkaa demokratialle ja oikeusvaltiolle.
5. Ovatko torjuttavissa?
En osaa arvioida, miten käy. Perustuslain kannalta eduskunnassakin varmaan tulee esiin epäilyjä, ja perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti katsottu lähes puolueettomaksi elimeksi. Tässäkin suhteessa ajat ja tavat näyttävät muuttuneen. Suomessa on toistaiseksi melko vahva valtiosääntöoikeudellinen tulkintakäytäntö, joka on perusoikeusmyönteinen.
Työntekijät ja heidän järjestönsä eivät voi tuudittautua porvarillisen eduskunnan eivätkä perus- ja ihmisoikeuksien puolustajienkaan huomaan. Nyt esitetyt huononnukset ja demokratian vastaiset hyökkäykset voi torjua vain voimakas vastarinta. Sen olennainen osa on tietysti ammattiyhdistysliike – nykyään voisi ehkä sanoa, että Akavan ja STTK:n ohella myös SAK:n joukkomittainen vastarinta.
Kalevi Hölttä, oikeustieteen tohtori, dosentti
Työkansan Sanomat 8/2023