Oppivelvollisuus laajenee. Ministeriön tiedotteen mukaan hallitus antaa lakiesityksen eduskunnalle viimeistään 5.10. Laki tulisi voimaan 1.8.2021 lähtien asteittain.

Hallituksen tavoite on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen tutkinnon. Jokaisen oikeus ei kuitenkaan toteudu. Maksuttomalle suorittamiselle esitetään rajaksi sen vuoden loppua, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta.

Miksi?

Toinen tavoite on, että jokainen nuori onnistuu hankkimaan elämässä ja työssä vaadittavat taidot.

Kuka ne tietää?

Nuorten taustat ovat erilaiset. Sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma vaihtelee, eikä kaikilla ole kodin tukea.

Valtio antoi viime kevään poikkeusolojen vaikutusten tasaamiseksi (etäopetus)erityisavustusta kunnille 84 miljoonaa. Tästä kirjoitettiin TKS:n edellisessä numerossa. Entä ennen viime kevättä syntyneet oppimisen erot? Milloin ja miten ne tasataan? Jo vuosia kunnat ovat saaneet valtiolta talousapua koulutuksellisen tasa-arvon lisäämiseksi. Vaatiiko valtio kunnilta viimeistään nyt oppivelvollisuuden pidetessä selvitystä siitä, miten tasa-arvon edistämisessä on käytännössä onnistuttu?

Pudokkuus perusopetuksesta näyttää olevan niin iso ongelma, että kaikkien on suoritettava jokin tutkinto, Eikö pitäisi vihdoin objektiivisesti arvioida, mistä syystä pudokkuutta on.

Ovatko kunnat myötävaikuttaneet tilanteeseen esim. ylläpitämällä säästösyistä segregoivia rakenteita: mitä moninaisimpia ja jopa syrjiviä opetusjärjestelyjä ja asuinaluepolitiikkaa.

Pirkko Eerola-Pilvi

Erityisopettaja, Varatuomari

Muutama kysymys
Merkitty:

Hakutulokset “Muutama kysymys

  • 14.9.2020 11:31:sta
    Permalink

    Lasten ja nuorten koulutus on uudentyyppisen yhteiskunnan rakentamisessa huipputärkeää!
    Sinänsä hyviäkin näkökohtia sisältävä hallituksen esitys on joiltain osin puutteellinen. Tuntuu, että lukion ja ammattiopistojen yhdistäminen on tyystin unohdettu!

    Vastaa
  • 15.9.2020 11:10:sta
    Permalink

    Mikään ei ole tärkeämpää kuin luoda lapsille ja nuorille näköala hyvästä tulevaisuudesta!
    Työväenliikkeen kannalta on ensiarvoista, ettei koululaitos lisää raja-aitoja hyvien perheiden ja ongelmissa kamppailevien köyhien perheiden lasten välille!
    Poliittisen työväenliikkeen koulutuspoliittisissa ohjelmissa pitäisi nostaa yhtenäiskoulutus koskemaan kaikkia nuoria niin, että ammattiopisto ja lukio yhdistettäisiin! Tähän kysymykseen vastaamisen asetti ammattikoululaisten liitto kaikille vuoden 2007 eduskuntavaaleihin osallistuneille puolueille.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentit käsitellään CleanTalk-pilvipalvelussa roskapostikommenttien suodattamiseksi. Näitä tietoja säilytetään palvelun lokitiedoissa 7 päivää jonka jälkeen ne poistetaan.