He viettävät yönsä rappukäytävillä, puiston penkeillä, lehtiroskiksissa. Heistä onnekkaimmat pääsevät väliaikaisesti sukulaisen tai ystävän luokse, tai kaupungin ylläpitämään ensisuojaan. He ovat kodittomia, ja heitä oli Suomessa 3 806 henkeä vielä vuonna 2024, ja viime vuonna jo noin 4 579 yksinelävää asunnotonta ja 68 perhettä. Luvut nousevat yhä. Kodittomuudesta kärsivä ihminen on myös suuremmassa riskissä sortua huumausaineiden käyttöön ja rikollisuuteen, joten niidenkin tilastojen voidaan olettaa nousevan seurauksena.
Vielä vuonna 2019 Rinteen hallitus kirjasi ohjelmaansa asunnottomuuden puolittamisen vuoteen 2023 mennessä ja poistamisen vuoteen 2027 mennessä. Kodittomia oli Suomessa tuolloin noin 4500. Kirjaus oli helppo tehdä, olihan kodittomuus laskenut tasaisesti halki 2010-luvun, ja trendi näytti siltä että vaikka mitään lakimuutoksia ei yleensäkään tehtäisi, kodittomuus joka tapauksessa laskisi ja SDP saisi siitä helpot pisteet kotiin. Näin kävikin, joten vaikka Rinteen hallitus jäi kovin lyhyeksi kananlennoksi, asunnottomuus jatkoi laskuaan läpi koronakriisinkin. Vuoteen 2023 mennessä kodittomuus ei ollut puolittunut kuten SDP-johtoinen hallitus oli luvannut, mutta se oli vähentynyt noin tuhannella kodittomalla. Kodittomuus kääntyi jälleen kasvuun vuoden 2024 tienoilla, syinä siihen ovat inflaatio sekä Orpon hallituksen leikkaukset jotka ovat kohdistuneet mm. vähäosaisimpien tukiin ja valtion tukemaan kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.
– Tulot laskevat, menot kasvavat, vuokrat nousevat ja samanaikaisesti tukia leikataan tai rajataan sitä, että kuinka kallis se sun asuntosi voi olla, Vailla vakinaista asuntoa -kansalaisjärjestön palvelupäällikkö Jussi Lehtonen sanoi Ylen haastattelussa viime vuonna. Nykyään myös tavallinen työssäkäyvä suomalainen voi joutua asunnottomaksi yllättävän nopeasti elämäntilanteen muuttuessa.
Asunnottomuus keskittyy isoihin kaupunkeihin, mutta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran raportin mukaan jopa pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa on nykyään vaikeuksia löytää asuntoja, joista Kela maksaa asumistukea. Saajapuolella tätä rikkinäistä järjestelmää seisovat kiinteistösijoittajat. Kela maksoi heille vuonna 2024 asumistukia yhteensä 2 377 miljoonaa euroa. Kysymys on siis ällistyttävän suuresta bisneksestä, jossa valtion varoja – eli työläisten veroäyriä – siirretään porvaristolle. Kasvava kodittomuus todistaa kuinka tehoton järjestelmä on. Valtion olisi halvempaa ja järkevämpää rakennuttaa asuntoja tarpeen mukainen määrä ja jakaa maksuttomia asumisoikeuksia tulottomille, kuin maksaa kuukausittain valtion varoja kiinteistösijoittajan pussiin. Tietenkään kapitalistiset eduskuntapuolueet eivät koskaan tekisi ratkaisua joka vähentäisi omistajaluokan valtaa ja varakkuutta. Siksi ainut keino ratkaista kodittomuusongelma pysyvästi on sosialismin tie.
Jyri Pieniniemi