Ihmiskunnan historiassa tapahtui 18.3.1871 ensimmäisen kerran, kun työväestöllä oli käsissään hetki valtiollista valtaa. Pariisin kommuuni syntyi alkuvoimaisesti ja vallankumouksellisten joukkojen voimalla, kun Ranskaa koetteli voimakas kapitalistinen kriisi.
Työttömyys koetteli Ranskassa työväestöä. Maa kärsi Saksaa vastaan käytävän sodan seurauksista. Voimakas tyytymättömyys nosti pariisilaiset kapinaan, joka siirsi vallan työväestön ja sen liittolaisten käsiin.
Alussa kommuunia tukivat mm. Saksaa vastaan taistelevat isänmaanystävät, pikkukauppiaat ja monarkian palauttamista pelkäävät porvarit. Se vastarinta, mitä kommuuni Euroopan porvaristossa synnytti, pelästytti kuitenkin työväen liittolaiset irti kommuunista.
Vain Pariisin työläiset pysyivät loppuun saakka uskollisena asialleen. Kommuuniliikkeen vähäisestä yhteiskunnallisesta kokemuksesta huolimatta kävi varsin nopeasti selväksi, että proletariaatti ei voi hallita, ellei se pyri pääoman herruuden kukistamiseen ja kapitalismin perustojen hävittämiseen.
Koko porvarillinen Ranska, tehtailijat, pörssimiehet ja jopa varkaat yhdistivät voimansa kommuunia vastaan. Porvarillinen liittoutuma pystyi nostamaan propagandallaan Ranskan talonpojat ja maaseudun pikkuporvariston Pariisin työläisiä vastaan.
Jopa Saksa, joka oli sodassa Ranskan kanssa, vapautti sotavankeudesta tuhansia ranskalaisia käytettäväksi Pariisin kommuunin murtamiseen. Ranskan armeija saarsi Pariisia toiselta puolelta ja Saksan armeija toiselta puolelta. Kommuunin mahdollisuudet olivat heikot.
Ranska oli pikkuporvarillinen maa ja työväenluokan valtaosalla ei ollut käsitystä tehtävistään ja niiden toteuttamiskeinoista. Puuttui aikaa miettiä ja toteuttaa kommuunille omaa ohjelmaa, koska kaikki aika kului puolustuksen järjestämiseen. Tämän takia Ranskan karkotettu hallitus pystyi porvariston tuella vuoden 1871 toukokuun lopulla kukistamaan proletariaatin vallan Pariisissa.
Uusi sivu luokkataistelun historiassa
Luokkataistelun historiassa kommuuni avasi uuden sivun. Se osoitti työväestön kykenevän pitämään valtaa käsissään. Kommuuni toteutti joukon uudistuksia, jotka osoittivat sen tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen johtavan suunnan, mihin työväenluokan valta kehittyessään pystyy.
Vakinaisen sotaväen kommuuni korvasi kansan yleisellä aseistamisella. Kirkko erotettiin valtiosta ja lakkautettiin pappien valtionpalkat. Säädettiin laki, jolla omistajien jättämät ja seisauttamat tehtaat luovutettiin työläisille.
Kommuunin toiminnan erittelyn pohjalta Marx perusteli ajatuksen, jonka mukaan voittaneen proletariaatin tulee ehdottomasti murskata vanha valtiokoneisto. Marx päätyi oivallukseen, että oli löydetty valtiomuoto, jonka puitteissa saattoi tapahtua työn taloudellinen vapauttaminen.
Kun ennen Pariisin kommuunia Marxin ja Engelsin tieteellinen sosialismi oli ollut vain yksi sosialismin virtauksista, niin kommuunin kokemukset antoivat ankaran iskun kaikille sosialismin pikkuporvarillisille muunnoksille.
Kommuunin opetukset nostivat tieteellisen sosialismin työväenliikkeen ideologiseksi pääsuuntaukseksi. Pariisin yllä liehuva punainen lippu merkitsi kuolemanvaaraa vanhalle riistojärjestelmälle.
TKS/Olli Krannila