Valtion Tilastokeskus on tunnettu tilastojen rukkauksesta ja tilastomittarien muuttamisesta. Niitä on tehty useita kertoja viimeisten kolmen vuoden aikana.
Tunnetuimpia rukkauksia on esimerkiksi työllisten määrä.
Tilastokeskus kertoo, että ”Työllinen on henkilö, joka tutkimusviikolla on tehnyt ansiotyötä rahapalkkaa vastaan vähintään yhden tunnin ajan. Samaten perheenjäsenen yrityksessä ilman palkkaa avustava henkilö luetaan työlliseksi.”
Tuolla määritelmällä saatiin 2022 joulukuun lopussa työllisyysasteeksi 73 %. Tuo ei ole kovin lähellä Marinin viisikkohallituksen tavoitetta. Vuoden 2023 tammikuun alusta tilaston mittaria on muutettukin paremman tuloksen saamiseksi.
Suomessa on kerrottu yksi ja yleinen työllisyysaste 15–64-vuotiaista. Nyt tammikuun alussa on siirrytty käyttämään 20–64-vuotiaiden työllisyysastetta. Tuolla tempulla työllisyysasteeksi saatiin 79 %.
Nyt kokoomus ja hallituspuolueet voivatkin jo vaatia vaalimainoksissaan 80 % työllisyysastetta.
Toinen temppu koskee inflaatiota. Sen mittareissa on siirrytty kansainväliseen käytäntöön. Tuossa ”yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana mm. omistusasumista, kulutus- ja muiden luottojen korkoja” ja paljon muuta.
”Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin” kuuluvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-asetuksin.
Kaikenlainen tilastotemppuilu on sallittu ja niistä päätetään Brysselissä EU:n päämajassa. Ja noita temppuja käytetään tilastoinnissa Suomessa eduskuntapuolueiden politiikanteossa.
Kansalaisten harhautuksella on kuitenkin rajansa. Niillä ei ruokapöytä täyty eikä työttömyys poistu.
Pakina, Rauno Lintunen
Työkansan Sanomat 3/2023