Työvoiman merkitys kapitalismissa ja sosialismissa


Mikä on työvoiman merkitys? Kapitalisti ja kommunisti näkevät asian hyvin eri tavalla. Kapitalistille työvoima on korvattavissa olevaa tusinatavaraa. Työläisiä on melkein aina enemmän kuin tarpeeksi ja lisää tulee oppilaitoksista liukuhihnamaisesti. Työläisellä ei ole ihmisarvoa sinänsä, vaan hän on kuin koneen osa, osa koneistoa, joka tuottaa kapitalistille voittoa.


Työläiset jotka eivät miellytä voidaan helposti korvata – sillä työttömiä on paljon – ja kapitalistin mielestä niin pitää ollakin, sehän pitää palkat alhaisina. Kapitalisti näkee itsensä oikeastaan hyväntekijänä, ”työn antajana”. Hän armeliaasti ”antaa työtä” ihmisille.

Kommunistit näkevät asian toisin. Työn ei pidä olla voitontavoittelun kohde vaan ihmisen perusoikeus. Työ on yhteiskunnan välttämätön elinehto ja jokaisella pitää olla oikeus saada elantonsa tekemällä jotakin työtä. Ihmiset jotka pakotetaan työttömyyteen, koska kapitalismissa ei kaikille ’riitä työtä’, ovat vaarassa syrjäytyä ja joutua alttiimmiksi mielenterveys- ja päihdeongelmille, ja tietysti ovat taloudellisesti hyvin tiukoilla.

Työläisten työ on kaiken yhteiskunnallisen varallisuuden luoja. Se on rakentanut kaiken meidän ympärillämme. Työläisille kuuluisivat myös työn hedelmät, mutta kapitalismissa he saavat vain murusia. Työn tuottama rikkaus menee noille anteliaille ”työn antajille”.

Mutta kumpi oikeasti tarvitsee toista – työvoima vai pääoma?

Työläiset on opetettu ajattelemaan, että yrityksien omistajat ovat muka parempaa väkeä, suorastaan ”neroja”. Tuolla tavalla ylistetään Elon Muskia, Steve Jobsia ym. joita pidetään lähestulkoon sankareina ja maailman pelastajina. Työläisille uskotellaan, että heidän panoksensa on vähäpätöinen noiden ”suurten nerojen” rinnalla ja tuotannon hallitseminen on jotakin niin monimutkaista, ettei tavallinen ihminen siihen kykene.

Mutta tarvitseeko suurkapitalisti työläisiä? Tietysti. Työläiset tekevät työn. He valmistavat tuotteet, mutta ovat myös rakentaneet kaikki tehtaat, koneet, kuljettaneet raaka-aineet, tehneet voimalat joista saadaan sähkö jne. Ilman työläisiä ei olisi mitään. Työläiset ovat ehdottoman välttämättömiä, koko prosessin tärkein osa.

Eikö suuri kapitalisti-”nero”  kuitenkin ohjaa tuotantoa tai ole keksinyt hyviä bisnesideoita? Kenties. Mutta useimmiten kapitalistin palkkalistoilla on kokonainen joukko keksijöitä, insinöörejä, mainosten suunnittelijoita, työnjohtajia, tiiminvetäjiä ym. palkattuja työntekijöitä, jotka hoitavat nuo hommat kapitalistin puolesta tai häntä paremmin.

Jos työläiset valmistavat tuotteet, pomot johtavat heidän työtään, ja innovaatioita kehittävät insinöörit, tuotekehittäjät ja keksijät, niin mitä tehtävää jää kapitalistille? Mitä kapitalisti oikeastaan tekee? Mikä on hänen osansa tuotannossa?

Kapitalismi

Kapitalisti ottaa voitot, sillä hän omistaa tehtaan. Kapitalisti on henkilö, joka omistaa pääomaa eli kapitaalia, arvoa joka tuottaa lisää arvoa. Kapitalistin rooliin ei välttämättä sisälly työskentely, ideoiden kehittely tai johtaminen – siihen sisältyy välttämättömänä vain se, että omistaa pääomaa. Kapitalisti saa tulonsa tai ainakin niiden valtaosan nimenomaan pääomatuloina, ei palkkana.

Siis kapitalisti vain omistaa pääomaa ja saa siitä hyvästä lisää rahaa? Kyllä vain. Hän on tuotannon kannalta tarpeeton rasite. “Mutta hän perusti sen yrityksen?” Kenties joskus näin on, mutta yritys perustuu työläisten työhön.

Onko oikein, että kapitalisti voi elää herroiksi toisten työllä? Lain mukaan hänellä on se oikeus, koska porvarien laki perustuu yksityisomistukseen. Yrityksen kasvu perustuu aina työläisten työhön ja sen riistämiseen. Onko kapitalisti kasvattanut yrityksensä tyhjästä, ilman kenenkään muun työtä? Ei varmasti, se ei olisi mahdollista.

Työläiset eivät todellisuudessa lainkaan tarvitse kapitalistia, mutta kapitalisti tarvitsee heitä. Ilman työläisiä kapitalisti joutuisi itse tehtaaseen ahertamaan ja hänen kerryttämänsä varallisuus perustuisi vain hänen omaan työhönsä eikä työläisten riistosta saatuihin voittoihin.

Tottakai kapitalistinen yhteiskunta on järjestetty niin, että jokainen yksittäinen työläinen on riippuvainen kapitalistista. Asia on hoidettu niin, että työpaikat, yritykset ja tuotantovälineet ovat kapitalistien käsissä. Työläisillä ei ole niihin oikeutta. Työläisen on mentävä kapitalistille töihin.

Mutta tämä ei ole mikään ainoa mahdollinen asian tila. Muinaisina aikoina yksityisomaisuutta ei ollut vielä keksitty. Vielä keskiajalla maaseudun ihmiset omistivat viljelysmaita yhdessä ja he pystyivät niitä viljelemään.

Kapitalismin kehityttyä oli tarpeen yksityistää kaikki tuotantovälineet. Näin syntyi moderni proletariaatti eli työväenluokka, ilman omia tuotantovälineitä oleva suuri joukko ihmisiä, joiden täytyi mennä kapitalisteille töihin.

Sosialismi

Mutta asiat voisi järjestää myös eri tavalla. Työpaikat voivat kuulua yhteiskunnalle tai työläisten ryhmille (osuuskunnille). Tätä kutsutaan sosialismiksi. Siten työ olisi jokaisen siihen kykenevän oikeus ja velvollisuus, ja hyöty siitä menisi työläisille ja yhteiskunnalle, ei kapitalisteille. Tämä mahdollistaa myös ensikertaa oikean demokratian, koska kapitalistit menettävät oikeutensa hallita omistuksen avulla mediaa ja taloutta sekä käyttää varallisuuttaan poliittisen vallan välineenä.

Kaikista epätäydellisyyksistä ja tappioista huolimatta sosialismi on osoittanut olevansa kapitalismia kehittyneempi järjestelmä. Ennen kuin Neuvostoliitto onnistuttiin tuhoamaan, sen talous oli kasvanut yhtäjaksoisesti melkein 50 vuotta ja siitä oli tullut maailman toiseksi suurin talousmahti. Kukaan ei voi tuota kiistää eikä sitä voi selittää muuten kuin hyväksymällä, että sosialismi voi kasvaa kapitalismia nopeammin ja ilman lamoja.

Viime vuosisadan sosialismi oli monilta osiltaan alkeellista, sillä se oli ensimmäinen kerta kun työläiset alkoivat rakentaa uutta yhteiskuntaa. Se kärsi myös teknologisista rajoituksista, joita tulevaisuuden sosialismilla ei tule olemaan. Silti se osoitti monilla eri mittareilla selkeää paremmuutta kapitalismiin verrattuna.

Yhteiskuntaa ja tuotantoa johtamaan ei tarvita kapitalisteja. Se ei ole ”suurten nerojen” aluetta, vaan aivan tavalliset kuolevaisetkin voivat oppia sen. Suomen omakin vallankumous 1918 osoitti, että työläiset osaavat ylläpitää yhteiskuntaa, järjestystä, tuotantoa jne. Työläiset voivat kouluttaa omista riveistään työnjohtajia, tiedemiehiä ja insinöörejä ilman kapitalismia.

Kuvaavia esimerkkejä sosialismin tieteellisistä saavutuksista ovat ihmiskunnan ensimmäinen toimiva satelliitti Sputnik, ensimmäinen ihminen avaruudessa Juri Gagarin sekä Kuuban merkittävät saavutukset esim. syöpätutkimuksen alalla.

Työvoiman merkitys kapitalismissa ja sosialismissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *