Suomen perustamat keskitysleirit Itä-Karjalassa – kansanmurhasta uusi tutkimus

Suomen perustamat keskitysleirit Itä-Karjalassa – kansanmurhasta uusi tutkimus

Tämän vuoden toukokuussa juhlittiin Venäjällä ja maailmalla Hitlerin Saksasta ja fasismista saavutetun voiton 75-vuotispäivää. Sodan aikana natsit ja heidän liittolaisensa perustivat ympäri Eurooppaa keskitys- ja tuhoamisleirejä. Myös Suomi oli omalta osaltaan mukana noissa kauheuksissa. Jatkosodan aikana suomalaisten miehittämän Itä-Karjalan alueella

Hauras demokratia

Hauras demokratia

Noin kahdeksankymmentäseitsemän vuotta sitten, tammikuun 30. päivänä 1933, Aadolf Hitler astui ulos valtakunnankanslian ovesta Saksan valtakunnankanslerina. Kun Hitler ja hänen kannattajiensa puolue, Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue, pääsi kiinni valtakunnalliseen hallinto- ja valvontakoneistoon, he ryhtyivät välittömästi toteuttamaan visiotaan uudesta Saksasta ja Euroopasta.

Muistumia mustilta vuosikymmeniltä (Osa 2)

Muistumia mustilta vuosikymmeniltä (Osa 2)

Sisällissodan jälkeen Suomea hallitsivat valtaa havitelleet, keskeisiin asemiin nousseet militaristit, jääkärit, fasistit ja heimoaktivistit, yhdessä valkoisen Suomen yksinvaltaa kannattavan virkamiehistön kanssa. Näiden lisäksi oli vielä joukoittain parempiin piireihin lukeutuvia suursuomiaatteeseen hurahtaneita kannattajia, diktatuuria ja sotaa ihailevia yliopistomiehiä, piispoja, pappeja, pyrkyreitä