Kesäkuussa julkaistu SIPRIn vuosikirjan 56. painos analysoi maailmanlaajuisen turvallisuuden jatkuvaa heikkenemistä vuoden 2024 aikana. Sodat Ukrainassa, Gazassa ja muualla jatkuivat ja kärjistivät geopoliittisia jakolinjoja hirvittävien inhimillisten uhriensa lisäksi.
Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on luonut lisää epävarmuutta Euroopassa, mutta myös muualla. Yhdysvaltojen, joka on maailman johtava imperialistinen valtio, ulkopolitiikan tulevasta suunnasta ja sen luotettavuudesta EU:n ja muun lännen liittolaisena, avunantajana ja talouskumppanina ei ole lainkaan varmuutta.
Kansojen turvallisuuden ja maapallon kannalta on vaarallista, että yhä useammat valtiot harkitsevat myös ydinaseiden kehittämistä, ylläpitämistä ja jopa niiden käyttöä äärimmäisen sotilaallisen kriisin oloissa.
Euroopassa, Lähi-idässä ja Itä-Aasiassa elpyneet kansalliset vaateet ydinaseiden asemasta ja strategiasta viittaavat siihen, että useammalla valtiolla on potentiaalia kehittää omia ydinaseita.
Lisäksi ydinaseiden yhteiskäyttöjärjestelyihin on kiinnitetty uudelleen huomiota. Vuonna 2024 sekä Valko-Venäjä että Venäjä ilmoittivat, että Venäjä on sijoittanut ydinaseita Valko-Venäjän alueelle.
Useat eurooppalaiset Naton jäsenmaat puolestaan ilmaisivat halukkuutensa sijoittaa Yhdysvaltojen ydinaseita maaperälleen. Ranskan presidentti Emmanuel Macron toisti lausuntoja, joiden mukaan Ranskan ydinasepelotteella tulisi olla ”eurooppalainen ulottuvuus”.
Tavanomaisen yksityiskohtaisen ydinaseiden valvonnan, aseidenriisunnan ja aseiden leviämisen estämisen käsittelyn lisäksi SIPRIn vuosikirjassa esitetään tietoja ja analyysejä maailman sotilasmenojen, kansainvälisten aseiden siirtojen, asetuotannon, monenvälisten rauhanoperaatioiden, aseellisten konfliktien, kyber- ja digitaalisten uhkien, avaruusturvallisuuden hallinnan ja muiden asioiden kehityksestä.
Yhdysvallat johtaa sotilasmenoissa, aseiden valmistajana ja myyjänä
Maailman valtioiden sotilasmenot kasvoivat vuonna 2024 merkittävästi EU:n jäsenmaissa ja Lähi-idässä. Erityisen nopeaa kasvu oli Israelissa ja Venäjällä, mutta SIPRIn laskemat paljastavat myös muutamissa EU-maissa sotilasmenojen hyvin nopeaa kasvua.
Yhdysvaltojen sotilasmenot (997 miljardia dollaria) kattavat yli kolmanneksen kaikista maailman valtioiden yhteenlasketuista sotilasmenoista. Yhdysvallat on myös suurin aseiden valmistaja ja myyjä, ja hyötyy eniten sodista ja väkivallasta.
Sotilasliitto Naton eurooppalaisten jäsenmaiden sotilasmenot olivat viime vuonna noin 18 % ja Kiinan noin 12 % maailman sotilasmenoista. Venäjän osuus oli vain 5,5 %.
Lännen tukemasta Ukrainasta on tullut sotilasmenoilla laskien yksi maailman suurimmista sotilasmahdeista. Ukrainan sotilasmenot (65 miljardia dollaria) ovat jo usean vuoden olleet samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi Ranskan sotilasmenot.
Ukraina käyttää sotilasmenoihin valtavat 35 % bruttokansantuotteestaan. Siinä ei ole mukana Ukrainan saama aseapu, mikä oli viime vuonna arvoltaan noin 60 miljardia dollaria. Jos avustuksena saatu materiaali laskettaisiin mukaan Ukrainan sotilasmenoihin, maa olisi maailman neljänneksi suurin sotilasmenoilla mitattuna.
Ukraina on saanut länneltä vuodesta 2022 alkaen yli 500 miljardia dollaria taloudellista ja aseapua. Jättisumma kertoo sen, kuinka lännelle ja Ukrainalle sota on suurta liiketoimintaa. Samalla käydään Venäjän vastaista kulutussotaa, missä Suomikin on pakotteineen mukana.
Suomi on mukana lännen sotavalmisteluissa
Suomen jäsenyys EU:ssa ja sotilasliitto Natossa on merkinnyt sotilasmenojen jyrkkää kasvua.
Kasvu on ollut erittäin suurta vuoden 2015 jälkeen. Kymmenessä vuodessa kasvu on ollut 2,7 miljardista 6,3 miljardiin euroon.
Orpon-Purran hallituksen ja eduskunnan tavoitteena on kasvattaa sotilasmenoja vuoteen 2030 mennessä yli 10 miljardiin euroon. Eduskunnan vasemmisto on hyväksynyt menojen jättikasvun.
Sotilasliitto Nato on päättänyt vaatia jäsenmailtaan vuoteen 2035 mennessä sotilasmenoihin 5 % bruttokansantuotteestaan. Suomelle se merkitsee sotilasmenojen kasvattamista noin 17 miljardiin euroon. Asian selventämiseksi: 17 miljardia olisi tämän vuoden valtion budjetista yli 15 %.
Eduskunnan suuri valiokunta hyväksyi yksimielisesti toukokuussa hallituksen esityksen EU:n 150 miljardin yhteisvelasta. Tuo velka käytetään sotilasmenoihin. Nyt EU:n tavoitteena on kasvattaa tuota 150 miljardin euron yhteisvelkaa 800 miljardiin.
Heinäkuun lopulla EU ja Yhdysvallat sopivat tullineuvottelujen yhteydessä myös aseostoista. EU lupautui ostamaan Yhdysvalloilta aseita sadoilla miljardeilla euroilla. Jää nähtäväksi, mitä tuo lupaus tulee Suomelle maksamaan.
On käsittämätöntä, että suomalainen rauhanliike vaikenee koko yhteiskunnan militarisoinnista ja kasvavien sotilasmenojen maksamista sosiaalisia panostuksia leikkaamalla.
Kaikki tieto sotilasmenoista ja suursodan valmisteluista on ollut saatavilla.
Rauno Lintunen
Työkansan Sanomat 5/2025
Lähteet: SIPRI, SP/Bofit