Kuntavaalien jytky – lähes joka toinen jätti äänestämättä

Kesäkuun kuntavaalien ehdoton voittaja oli nukkuvien puolue, sillä vain 55% äänioikeutetuista vaivautui vaaliuurnille. Näin lähes toinen jätti äänestämättä. Se olikin varsinainen kuntavaalien jytky, kun muuten vaalit sujuivat ennakkokaavailujen mukaisesti.

Kuntavaalien jälkitunnelmissa kaikki eduskuntapuolueet olivat voittajia tai ainakin saavuttaneet torjuntavoiton. Voittajia ja häviäjiä löytyy eduskuntapuolueiden kannatusprosenteista, mutta lopputulokseksi jää se, että perussuomalaisia lukuun ottamatta ne kaikki menettivät ääniään.

Syyt äänien menetykseen johtuvat kuntademokratian huonosta tilasta, virkamiesvallasta  ja kuntiinkin levinneestä johtotason elitismistä. Asiat valmistellaan pienessä virkamiesten ja muutaman puolueryhmän johtajan sisäpiirissä. Sitten ne viedään kuntien valtuustoihin vain hyväksyttäviksi. Erimieliset suljetaan jopa keskustelun ulkopuolelle.

Lisäksi vielä suurissa kaupungeissa kuntavaaleista on tullut pormestarivaaleja ja tavallinen riviehdokas jää useimmiten statistiksi vallanjaon kamareissa.

Nähtäväksi jää miten 2025 kuntavaalien äänestysprosentille käy. Tuskin se ainakaan tästä vuodesta enää nousee, sillä sote-uudistus vie ison osan kuntien päätösvallasta maakuntakeskuksiin. Mitä kauempana päätös tehdään, sitä vähemmän voi tavallinen kuntalainen vaikuttaa.

Äänestysinnon hiipumista voi seurata jo ensi vuoden tammikuun maakuntavaaleissa.

Vaikka äänestäminen on porvarillisen demokratian toteutumista, ei äänestäjäkään siedä loputtomiin rahalla palkittuja samamielisiä puolueita. Muutosta tarvitaan, ja se murtautuu jossakin vaiheessa esille.

Työkansan Sanomat 8/2021

Kuntavaalien jytky – lähes joka toinen jätti äänestämättä
Merkitty:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kommentit käsitellään CleanTalk-pilvipalvelussa roskapostikommenttien suodattamiseksi. Näitä tietoja säilytetään palvelun lokitiedoissa 7 päivää jonka jälkeen ne poistetaan.