Hallitus jätti sote-esityksensä eduskunnalle

Marinin viiden puolueen hallituksen sote-esitys mukailee pääosiltaan Sipilän oikeistohallituksen tekemää ja eduskunnan hylkäämää edellistä esitystä. Raamit ovat samat vaikka julkisesti järjestettävien sote-palvelujen romuttaminen ei etene ainakaan kuluvan vuosikymmenen alkuaikoina.

Hallitus esittää Suomen jakamista 21 maakuntaan ja Helsinkiin. Ne järjestäisivät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Palvelut, niiden järjestäminen ja rahoitus on ollut aiemmin kunnilla, kuntaliitoilla ja sairaanhoitopiireillä.

Uuden esityksen mukaan tulevien maakuntien sote-rahoitus siirtyisi alkuvuosina valtiolle, joka siirtäisi ison osan kuntaverojen tuotosta itselleen. Samalla kunnat joutuvat poistamaan tuloistaan  sosiaali- ja terveydenhuollon valtionavut.

Näin kuntien menot alenevat, mutta niin käy tuloillekin. Ylivelkaantuneilla kunnilla tulee olemaan suuria vaikeuksia selviytyäkseen samanaikaisesti velkojen maksusta ja esimerkiksi sivistystoimen rahoittamisesta.

Hallitus esittää lopullisena soten ja pelastustoimen rahoituksena verotusoikeutta maakunnille eli maakuntaveroa. Seurauksena olisi joukko erilaisia maakuntaveroja, sote-leikkauksia ja työntekijöiden lisäkuormitusta. Tästä suurempien hartioiden-politiikasta on mm. sairaanhoitopiireissä kielteisiä kokemuksia.

Tällä hetkellä sote-palveluista jo noin viidennes on annettu yksityisten yhtiöiden ja yritysten käsiin. Hallituksen esitys ei pysäytä tätä kehitystä. Se avaa lisää ovia yksityistämiselle – kuntien sijasta jatkossa rahastetaan maakuntia.

Tehyn jäsenistö on huolissaan

Ammattiliitto Tehy on teettänyt jäsenistönsä keskuudessa laajan kyselyn työhyvinvoinnista ja koronan aikaisesta hoitajien kuormituksesta. Koronan aiheuttamasta lisätyöstä ja vaaralle altistumisesta ei ole maksettu korvauksia kuten monissa muissa Euroopan maissa.

Tehy toteaa sote-alan kärsineen viime vuosina monista heikennyksistä. Tästä voisi päätellä, että uusinkaan sote-esitys ei katkaise meneillään olevaa huonoa kehitystä. Vain 23 % hoitajista uskoo jaksavansa alan työtehtävissä työuransa loppuun asti.

Tehyn kyselyn mukaan sote-alan vaihtoa suunnittelee aktiivisesti miltei puolet (48 %) ja yhteensä 88 % on harkinnut sitä. Alan vetovoimassa on isoja ongelmia ja 64 % ei suuntautuisi sote-alalle, jos olisi nyt aloittamassa opiskelua.  

Yhteensä 89 % vastaajista on sitä mieltä, että parempi palkka on keskeinen alan vetovoimatekijä. Myös alhaisempi psyykkinen kuormitus lisäisi halua pysyä alalla. Näin ajatteli 69 % vastaajista.  

Sote-alan ongelmat ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa. Tietoa ja tilastoja huonoista työoloista ja heikosta palkkatasosta on ollut saatavilla. Parannuksia ei kuitenkaan ole tehty vuosikausiin, ennemminkin heikennyksiä.

Ongelmia on enää tässä vaiheessa vaikea korjata pienin toimin: tarvitaan isompaa muutosta, jotta alalla on jatkossakin motivoituneita ja työhönsä tyytyväisiä työntekijöitä. 

Työkansan Sanomat 12/2020

Hallitus jätti sote-esityksensä eduskunnalle
Merkitty:    

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *