Tiedotusvälineiden yksipuolinen uutisointi ja suoranainen propaganda ovat erkaantuneet todellisuudesta. Käytössä on kriisinajan malli, missä yksikin valtaeliitin hyväksymän linjan tai etujen vastainen julkinen puhe ja kirjoitus katsotaan trollaukseksi. Niitä on kutsuttu jopa ”isänmaan vastaisiksi”.
Enää ei olla kaukana 1930-luvun ilmapiiristä ja sensuurin ajasta. Työkansan Sanomien toimitukselle on jo tullut tietoja kymmenistä niin julkisuuden henkilöiden kuin tavallisten kansalaisten blokkauksista ja kommentoinnin estoista. Sitä on nähty sekä valtamediassa että somessa.
Yksi estettävistä aiheista on talouspakotteet ja sota. Saamme päivittäin kuulla, että Suomen talouden vaikeudet ja hintojen nousu johtuvat Ukrainan sodasta. Tässä yhteydessä kerrotaan ennen muuta ruoan ja polttoaineiden hinnan rajusta noususta. Eräissä arvioissa on päädytty tämän vuoden osalta jopa 10 prosentin inflaatioon.
Ukrainan sotaan vetoaminen on vain pieni osa totuutta. Suurin osa talouden vaikeuksista ja hintojen noususta johtuu Yhdysvaltojen, EU:n ja Britannian säätämistä Venäjän vastaisista talouspakotteista ja Venäjän määräämistä vastapakotteista.
Talouspakotteet ja saarrot, joita on kohdistettu Venäjälle ja muillekin Yhdysvaltojen ja EU:n nimeämille ”vihollismaille”, ovat jo pitkän ajan tuotteita. Länsimaat ovat kuluneiden vuosien aikana kiristäneet niitä useassa ryppäässä. Nyt tuohon pakotemaiden joukkoon on lisätty myös Kiina.
Suomessa talouspakotteiden seurauksista on nähty vasta alku. Todellisuus alkaa paljastua vasta toukokuun aikana. Se on kuitenkin jo saatu kokea, että Marinin hallituksella ja eduskuntapuolueilla ei ole valtaa edes liikenteestämme määräämiseen.
Jos Venäjältä tuotava maakaasu ja öljy lakkaa virtaamasta länteen, Suomi ja koko EU ovat suurissa ongelmissa. Seuraukset maksatetaan entiseen tapaan kansoilla ja työväestöllä, mutta ilman kansannousuja hallitukset eivät tule selviytymään – olkoon niiden kokoonpano nykytilanteessa mikä tahansa.